Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Poliitikkojen päätökset ovat kriisioloissakin poliittisia päätöksiä – Suomi säätää tiukkoja rajoituksia, Ruotsi koettaa jatkaa normaalia elämää

Pääministeri Sanna Marin (sd.) on painottanut, että hallitus ei tee koronapäätöksiä puoluepolitiikan ehdoilla. Hänen mukaansa ratkaisuja toteutetaan yhteisvastuun nimissä kansalaisten terveyden sekä turvallisuuden takaamiseksi. Se ei pidä täysin paikkaansa. Kun poliitikot tekevät päätöksiä, kyse on aina poliittisista päätöksistä. Oman pään puhtaana pitäminen vaikuttaa taustalla tietoisesti tai tiedostamatta. Pääministerille ei ole esimerkiksi yhdentekevää, millaisena johtajana hän itse näyttäytyy ja käyttäytyy kriisin keskiössä: miten hän näyttää ja käyttää valtaa. Melkoinen yksimielisyys vallitsee siitä, että jämäkästi esiintynyt Sanna Marin on onnistunut tehtävässä hyvin. Kovin moni tuskin haikailee esimerkiksi Antti Rinnettä (sd.) koronan voimalla kiehuvan painekattilan ylimmäksi vartijaksi. Marin on pitänyt opposition kutakuinkin ruodussa ja mitä ilmeisimmin nostanut oman puolueensa ja kenties muidenkin hallituspuolueiden suosiota. Perussuomalaiset ovat olleet hissun kissun. Se on todennäköisesti osa taitavaksi taktikoksi tiedetyn puheenjohtaja Jussi Halla-ahon strategiaa. Halla-aho lienee laskenut, että ulostulon aika koittaa vasta pölyn laskeuduttua. Silloin on mahdollista osoittaa, että rajojen sulkeminen ja kansallisten etujen tiukka vaaliminen on viisautta. Näyttöä löytynee myös siitä, että EU:sta ei ole katastrofin iskiessä apua. Ehkä oppositio koettaa kansantalouden raunioilla myös todistella, että väärin sammutettu. Siihen huutoon Marinin on kyettävä vastaamaan. On tärkeää , että hallitus on pysynyt valitsemallaan tiellä johdonmukaisesti. Sitä sopii silti pohtia, onko valittu tie paras tai peräti ainoa mahdollinen. Haastattelin vuosi sitten politiikan tutkija Johanna Vuorelmaa . Ajat olivat toiset, mutta yleisenä strategiana hän mainitsi silloin yhden totuuden politiikan. Siinä jokin tilanne kärjistetään hätätila-asteelle tekemällä siitä erittäin tärkeä ja välttämättömiä toimia välittömästi edellyttävä. Nyt on oikeasti hätätila. Ruotsi on kuitenkin omaksunut sen hoitamisessa huomattavasti Suomea vapaamman linjan. Vaikka tartuntaluvut ovat meitä synkempiä, länsinaapurissa on koetettu ylläpitää myönteistä mielialaa ja elää mahdollisimman normaalia elämää. Merkittävä ero on myös siinä, että ruotsalaisessa käytännössä kansanterveysviranomainen eli alan johtavat asiantuntijat päättävät viruksen vastaisista toimista. Hallitus lähinnä vain toteuttaa toimet, joita viranomainen suosittelee. Yle haastatteli Ruotsin kansanterveysviranomaisen apulaisvaltioepidemiologin Anders Wallenstenin viime viikolla. Kun häneltä kysyttiin, miksi Ruotsin toimet poikkeavat niin selvästi muiden Pohjoismaiden linjauksista, vastaus oli selvä: – Teemme vain toimia, joilla on varmasti vaikutusta. – Muissa maissa niitä on tehty ehkä muillakin perusteilla kuin tartunnoilta suojautumisen näkökulmasta, esimerkiksi poliittisten syiden nojalla. Wallenstein viittasi kommentillaan lähinnä Tanskaan, mutta sitä sopii soveltaa Suomeenkin. Päätöksiä sanotaan nyt tehtävän kustannuksista huolimatta kansalaisten terveys edellä. Talousseuraamuksia on määrä tarkastella siiten joskus. Jo nyt on selvää, että seuraamukset ovat karmeat. Maan tila saattaa olla marraskuun pimeydessä niin sysimusta, että ihmiset ovat menettäneet omaisuutensa, yrityksensä ja työpaikkansa sekä samalla toivonsa ja terveytensä – ainakin mielenterveytensä. Moni voi masentua ja alkoholisoitua. Usein kyse on nuorista suomalaisista. Tässä katsannossa sopii kysyä, eikö yhteiskunnan ja talouden elinvoimaisena pitäminen ole yhtä lailla kansalaisten terveyden ja turvallisuuden edistämistä. "Teemme vain toimia, joilla on varmasti vaikutusta. Muissa maissa niitä on tehty ehkä muillakin perusteilla kuin tartunnoilta suojautumisen näkökulmasta, esimerkiksi poliittisten syiden nojalla." Ruotsin kansanterveysviranomaisen apulaisvaltioepidemiologi Anders Wallensten Ylen haastattelussa