Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Eduskuntaryhmien kokoontumiset käynnistivät hallituksen pienpuolueiden syksyn: Vasemmistoliitto torppasi sosiaaliturvan leikkaukset

Hallituksen on tarkoitus päättää tänä syksynä rakenteellisista toimista, joilla lisätään työllisyyttä. Vasemmistoliitto esittää erityistä tukipakettia 55-vuotiaiden työmarkkina-aseman parantamiseksi. Puolueen puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan keskeinen ongelma Suomen työmarkkinoilla on 55–64-vuotiaiden työllisyys, joka on Suomessa heikompaa kuin muissa Pohjoismaissa. – Mikäli saisimme nostettua ikääntyneiden työllisyysasteen Ruotsin tasolle, 75 prosentin työllisyysaste olisi jo saavutettu ja arvioiden mukaan yli 90 000 ihmistä enemmän olisi työelämässä. Vasemmistoliitto esittää, että hallitus päättää toimenpiteistä ja tukipaketista yli 55-vuotiaiden työmarkkina-aseman parantamiseksi. Tukipaketti pitäisi sisällään koulutusta, korkeamman palkkatuen pitkäaikaistyöttömille sekä työnantajan sivukulujen pienentämisen mikäli tämä palkkaa yli 55-vuotiaan. – Jos tällä paketilla saataisiin 8000 yli 55-vuotiasta työllistettyä ja 5000 jotka olisivat työllistyneet ilman sitäkin, tarkoittaisi se STTK:n mukaan 60 miljoonaa euroa julkistaloudelle, Andersson selvittää. Vasemmistoliitto torjuu jyrkästi esitetyt sosiaaliturvan leikkaukset Andersson on saanut paljon huolestuneita yhteydenottoja erityisesti yli 50-vuotiailta työnhakijoilta. He kysyvät, eikö kukaan ole kiinnittänyt huomiota niihin vaikeuksiin, joita he työmarkkinoilla kohtaavat. – Kun on lähettänyt vuosien ajan työhakemuksia saamatta edes kutsuja haastatteluihin, tuntutuvat ehdotukset sosiaaliturvan leikkauksesta ihmisten työllistämiseksi märältä rätiltä vasten kasvoja, Andersson kertoo. Leikkaukset, joihin hän viittaa, ovat kokoomuksen työllisyysohjelmassa ja valtionvarainministeriön virkamiesten esityksissä olevia sosiaaliturvan ja etuuksien leikkauksia. – Ne heikentävät jo valmiiksi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asemaa. Kokoomuksen viime syksynä julkaisema työllisyysohjelma olisi tarkoittanut arviolta noin 600 miljoonan euron leikkauksia sosiaaliturvaan, ja valtiovarainministeriön virkamiesten esitys arviolta noin miljardin leikkausta etuuksiin, Andersson laskee. Anderssonin mukaan vasemmistoliitolle keskeisintä on yhteiskunnassa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten puolustaminen. – On päivänselvää, ettemme tule hyväksymään tällaisia esityksiä. Emme hyväksy miljardiluokan leikkauksista ihmisten sosiaaliturvaan. RKP: koronakriisin aiheuttamia jonoja saataisiin purettua palvelusetelillä RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, peräänkuuluttaa palvelusetelien laajempaa käyttöönottoa hallituksen sote-uudistuksen yhteydessä. Samalla palvelusetelien käyttöä tulisi Henrikssonin mukaan lisätä kunnissa ja sairaanhoitopiireissä jo nyt, jotta koronakriisin aiheuttamia jonoja kiireettömään hoitoon pääsyssä saataisiin purettua. – Julkisen terveydenhuollon resurssit on ollut välttämätöntä suunnata koronepidemian torjumiseen. Tämän seurauksena kiireettömän hoidon jonot ovat kasvaneet. Tätä ns. hoitovelkaa tulisi purkaa ja julkisen terveydenhuollon työtaakkaa helpottaa hyödyntämällä yksityisen terveydenhuollon palveluntarjontaa nykyistä enemmän. Henrikssonin mukaan esimerkiksi kiireettömien leikkausten, silmätautien ja suun terveydenhuollon jonoja olisi tärkeä purkaa palvelusetelien avulla. – Palvelusetelillä ihmiset voisivat sujuvasti käyttää yksityisen terveydenhuollon palveluja, sanoo Henriksson. Suomesta maailman ensimmäinen hiilineutraali valtio? Andersson käytti puheenvuoronsa loppupuoliskon ilmastopolitiikkaan. Hänen mukaansa pandemia on näyttänyt, että kriisitilanteissa pystytään nopeisiin toimiin. Nopeita toimia vaativa kriisi on myös ilmaston lämpeneminen. – Turve on sokea piste Suomessa. Kymmenen prosenttia kokonaispäästöistämme tulee turpeesta vaikka vain neljä prosenttia kokonaisenergiastamme tulee siitä. Turpeen verotusta on kiristettävä, mikä ohjaa sen käytön vähenemiseen, Andersson linjasi. Myös yritystukia pitäisi hänen mukaansa nykyisen mallin sijaan ohjata päästöjen vähenemiseen, jotta Suomesta saadaan vuonna 2035 maailman ensimmäinen hiilineutraali valtio.