Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Japani aloittaa uudelleen kaupallisen valaanpyynnin – alan tulevaisuus on silti epävarma

Yatchiyo Ichiharalla oli lapsena tapana mennä Wadan satamaan, josta hän palasi kotiin mukanaan ämpärillinen valaanlihaa. – Se on todella herkullista, kasvoin sitä syöden. Valas on kotiruokaa, jonka äärelle perhe kokoontuu, 72-vuotias Ichihara sanoo. Tuohon aikaan miehet kiersivät myymässä valaanlihaa ovelta ovelle. Vuonna 1986 asetetun kaupallisen valaanpyyntikiellon seurauksena valaan hinta nousi ja siitä tuli luksusruokaa. Nykyään Ichihara pyörittää valasravintolaa Wadassa, Tokion itäpuolella. Japanin päätöstä paheksuttiin Japani eroaa Kansainvälisestä valaanpyyntikomissiosta (IWC) ja jatkaa kaupallista valaanpyyntiä heinäkuun ensimmäisestä päivästä alkaen. Sen sijaan, että Ichihira iloitsisi päätöksestä, hän ja monet muut ovat huolissaan tulevasta. – Olen todella ahdistunut enkä odota sitä innolla, Ichihara sanoo. Japanin ennen joulua tekemä eropäätös herätti laajaa paheksuntaa ja huolta valaiden puolesta, mutta ympäristönsuojelijoiden ja valaanpyynnin puolestapuhujien mukaan valaanpyynnin odotetut kasvunäkymät ovat epävarmoja. – Viimeisen 30 vuoden aikana Japaniin on tullut paljon erilaisia ruokia ja muuta syötävää, sanoo Japanin valaanpyyntiseuran puheenjohtaja Kazuo Yamamura . Mitätön osuus kulutuksesta Yamamuran mukaan tilanne on nykyään erilainen, eikä valaanpyynti enää tarkoita automaattisesti suuria tienestejä. Japanin hallituksen mukaan valaanpyyntiin on sidoksissa alle 300 ihmistä, ja valaanlihan osuus kaikesta lihankulutuksesta on noin 0,1 prosenttia. IWC:stä eläköityvän Joji Morishitan mukaan se tarkoittaa vuosittain 4 000–5 000 kiloa valaanlihaa, joka vastaisi 40–50 grammaa eli puolikasta omenaa yhtä japanilaista kohden. – Kysymys on, onko Japanissa edellytyksiä toteuttaa kaupallista valaanpyyntiä ja onko lihalle riittävästi kysyntää, Morishita sanoo. Pyynnille kannatusta korkealta Japanin pääministeri Shinzo Abe sekä konservatiivisen liberaalidemokraattisen puolueen (LDP) johtaja Toshihiro Nikai puhuvat valaanpyynnin puolesta. Shimonekin entisen pormestarin ja LDP:n lainsäätäjän Kiyoshi Ejiman mukaan korkea-arvoiset kannattajat ovat edesauttaneet Japanin irtautumista IWC:stä. Shimonosekissa on maan “tieteellisen valaanpyynnin” emoalus ja laivasto, jotka ovat hyödyntäneet IWC:n porsaanreikää sanomalla metsästävänsä valaita tieteellisiin tarkoituksiin, vaikka lihaa on päätynyt syötäväksi. Ejiman mukaan edelliset pääministerit ovat olleet huolissaan siitä, pidettäisiinkö Japania lurjuksena, jos se irtaantuisi IWC:stä. Kiintiöitä ei asetettu Ympäristönsuojelija Patrick Ramagen mielestä päätöksestä muotoutui “elegantti” mestariteos, joka antaa lähes kaikille jotain mitä he haluavat. – Japanilla on voimakas, lähes kansallismielinen aikomus jatkaa kaupallista valaanpyyntiä, mutta jokaiselle valaista ja niiden hyvinvoinnista välittävälle on selvää, että valaat voivat paremmin, kun niitä ei metsästetä, sanoo Ramage, joka toimii Kansainvälisen eläinten hyvinvoinnin rahaston meren suojelun johtajana. Valaanpyynnille ei ole vielä asetettu kiintiöitä, mutta pyyntimäärien arvellaan asettuvan 180 valaan pyyntiin Pohjoisella Tyynellämerellä ja 330 valaaseen Antarktiksella. Ejiman mukaan kaupalliselle myynnille on vielä tunnusteltava tietä ja seurattava myynnin kehitystä. Valaanliha ei houkuttele kaikkia Vaikka Japanin hallituksen kartoituksen mukaan 70 prosenttia japanilaisista kannatti IWC:stä eroamista, Morishita sanoo tuloksen johtuvan pitkälti vastustuksesta niitä kohtaan, jotka vastustavat valaanpyyntiä. Mielipidetutkimukseen vastanneista japanilaisista 58,2 prosenttia piti valaan syömisestä, 28,3 prosenttia ei pitänyt ja 13,4 ei ollut koskaan maistanut valaan lihaa. Vanhemmasta väestöstä osa muisti syöneensä valasta koululounaalla. – En ole koskaan maistanut valasta, mutta haluan kokeilla, vaikka jännittääkin miltä se maistuu, sanoo paikallinen Kazuhi Ygo , 36. Tsuneo Tsuruoka , 63, on maistanut valasta lapsena, mutta ei haluaisi syödä sitä uudestaan. Hän sanoo ruokakulttuurin muuttuneen sekä pitävänsä enemmän naudan lihasta.