Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Ennen vanhaan ei ollut paremmin

Kun Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) heinäkuun alussa vaati, että opiskelijoiden pitää saada maksullinen kesäloma, ryöpsähti raju mielipiteiden taisto. Kari Nivala Kannuksesta kysyi Keski-Pohjanmaassa, että miten hänen vanhempansa jaksoivat tehdä kuusipäiväistä viikkoa ilman pitkiä lomia sairastumatta uupumukseen tai masennukseen. Kovia kokenut sotasukupolvi maksoi sotakorvaukset ja jälleenrakensi maan. Suuri osa ei selvinnyt terveinä vanhuusikään. Kaikkia sairauksia ei edes "mitattu". Nyt SYL kertoo, että joka kolmas opiskelija kärsii mielenterveysongelmista. Luku on uskomaton. Tosin en taida tietää, millaisia ongelmia tarkoitetaan. Kun sota-ajan kokeneet alkoivat rakentaa hyvinvointivaltiota, nykyistä vaurautta ei osattu kuvitellakaan, kirjoitti toimittaja Kari Huoviala Aamulehdessä viime joulun alla. Ja nyt: "Vanhempien ponnistelemat saavutukset ovat lapsille heille luontojaan kuuluvia etuja. Hyvinvointi muuttuu tylsäksi rutiiniksi, jota vastaan pullikoidaan. Viihtymättömyydestä tulee yhteiskunnan suurin ongelma." Koulunkin päätavoite tuntuu olevan, että oppilaat viihtyvät. Ei ainakaan meidän kuulunut viihtyä. Koulu vaan piti tarpoa läpi. Koulunkin päätavoite tuntuu olevan, että oppilaat viihtyvät. Ei ainakaan meidän kuulunut viihtyä. Koulu vaan piti tarpoa läpi. SYL:n lomalausunnon mukaan vastikkeetonta kesätukea ei tarvitsisi maksaa, jos opiskelija "saa oman alansa töitä". Moni onneksi saa. Työnantajien kannattaa hankkia kiinnityksiä nuoriin. Sujautan tähän sivujuonteena oman kokemuksemme: Voidakseen suorittaa journalismin ensimmäisen opintokokonaisuuden (approbatur), piti saada kolmen kuukauden harjoittelupaperi. Seuraavassa vaiheessa vaadittiin kuusi kuukautta. Niinpä etenkin pieniin lehtiin "pääsi" todellisella nälkäpalkalla, ellei ilmaiseksi. Toisaalta se oli eräänlaista oppisopimustoimintaa. Opintotukeen kuuluvat opintoraha, opintolainan valtiontakaus ja joillekin myös asumislisä. Opintoraha vaihtelee noin neljästäkympistä päälle kolmensadan. Opintolainaa saa 300-650 euroa kuussa. Opetusministeri Li Andersson (vas.) joutui tylysti ilmoittamaan, ettei opiskelijoille voida turvata loma-ajan toimeentuloa. Mitä hän olisi "vaatinut", jos puolue olisi oppositiossa? Ministeri meni SYL:n linjoille todetessaan, että opiskelu on sosiaalinen riski kuten työttömyys, sairaus tai työkyvyttömyys. Ei ole, kirjoitti sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo (Etelä-Suomen Sanomat 31.7.). Se on investointi inhimilliseen pääomaan. Opintoraha ja taattu opintolaina yhdessä ylittävät työttömän perustusturvan tason, professori selvitti - ja vaatimus korvata edullinen lainakin kokonaan ilmaisella tuella on "kohtuuton". Valtio tukee normiajassa valmistunutta vielä maksamalla esimerkiksi 18 000:n opintolainasta 6 200 euroa. Eduskunnan kuopus Iiris Suomela, 25, (vihr.) valitti, että hänen ikäluokkansa on ensimmäinen, joka jää vanhempiaan köyhemmäksi. Ei jää, kirjoitti julkistalouden professori Roope Uusitalo (Suomen Kuvalehti 19.7.). Tilastokeskuksen Tulonjakotilaston faktojen perusteella Uusitalo todisti, että Suomelan ikäluokka tienaa melkein 50 prosenttia enemmän kuin hänen vanhempiensa ikäluokka, joka täytti 25 vuonna 1989. Opiskelijaikäisten alle 24-vuotiaidenkin tulot ovat 30 vuodessa reaalisesti kasvaneet kolmanneksen. Lisänä ovat muun muassa ilmaiset digipalvelut, joita nykynuorilla on enemmän kuin kellään 30 vuotta sitten. Uusitalo myöntää, että laskelmia voi tehdä eri tavoilla, mutta millään ei nykynuoria saa vanhempiaan köyhemmiksi. Samanlainen laskelma tulostuu kahden aiemman ikäluokan vertailusta. Elintason nousu on Suomessa ollut huimaa, Roope Uusitalo summaa. Erkki Teikari Kirjoittaja on SK:n entinen päätoimittaja.