Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

EU on voimaton Turkin uhkausten edessä, myönsivät nimettömät EU-diplomaatit – Tutkija: "Pelko pakolaisista ohjaa eurooppalaisten poliitikkojen toimia"

Euroopan unioni ei juuri kykene vaikuttamaan Turkin keskiviikkona aloittamaan hyökkäykseen Pohjois-Syyrian kurdeja vastaan. – Pelko pakolaisista ohjaa eurooppalaisten poliitikkojen kommentointia ja toimia, eikä EU:lla ole johdonmukaista Lähi-idän politiikkaa, sanoo Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola . Unionin voimattomuus Turkin edessä johtuu ennen kaikkea pakolaissopimuksesta, jonka pakolaiskriisin säikäyttämä EU solmi Turkin kanssa vuonna 2016. Sen mukaan EU maksaa Turkille siitä, että siirtolaiset eivät pääse etenemään Turkin kautta Eurooppaan. Sopimus vähensi Turkista Eurooppaan tulijoiden määrää merkittävästi. EU:n hampaattomuudessa on kyse myös EU:n ulkopolitiikan "sisäänrakennetusta perusongelmasta", Juusola sanoo. – Lähtökohtia yhtenäiselle ulkopolitiikalle ei oikein ole. Yhteisten kantojen aikaansaaminen on EU:lle vaikeaa, koska se ei ole valtio. Nimettömät EU-diplomaatit: Voimasuhde on epäedullinen Torstaina maansa parlamentille puhunut Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan esitti EU:lle suoran uhkauksen siitä, että Turkki avaa siirtolaisille tien Eurooppaan, jos EU alkaa kutsua Turkin hyökkäystä miehitykseksi. Maassa on yli 3,5 miljoonaa Syyrian pakolaista. EU-johtajat sekä jäsenmaiden ministerit ja presidentit ovat esittäneet operaation alettua tavanomaisia tuomitsevia lausuntoja, joissa Turkkia vaaditaan keskeyttämään sotatoimet. Uutistoimisto Reutersille nimettömästi puhuneet EU-diplomaatit kuitenkin myönsivät, että EU:n on Turkin uhkausten vanki. – Olemme asemassa, jossa Turkin ja EU:n suhde on yksisuuntainen ja perustuu vain yhteen asiaan (pakolaissopimukseen). Voimasuhde on meidän kannaltamme epäedullinen, diplomaatti sanoi. Aiemminkin Eurooppaa pakolaissopimuksella kiristänyt Erdogan on vaatinut, että EU:n pitää tukea Turkkia rahallisesti sen suunnitteleman "turvavyöhykkeen" perustamisessa. EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi keskiviikkona, ettei EU aio antaa rahaa Turkin suunnitelmalle. "Operaatio voi panna uuden pallon pyörimään" Suomenulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ei osannut arvioida, voiko Turkki toteuttaa uhkauksensa pakolaisvyörystä. – En osaa arvioida tämän uuden konfliktin skenaariota. Eniten olen huolissani siitä, että usein tällainen ehkä vain pieneksikin koettu sotilaallinen operaatio saattaa panna jonkin uuden pallon pyörimään. Uhkakuvista Haavisto mainitsi äärijärjestö Isisin vahvistumisen sekä kurdialueella sijaitsevan al-Holin vankileirin suomalaisvankien kohtalon. Yhdysvalloilla mahdollisuus vaikuttaa Turkkiin Yhdysvallat, toisin kuin EU, pystyy osin hillitsemään Turkin toimia Syyriassa, Hannu Juusola arvioi. – Vetäytymispyrkimyksistään huolimatta Yhdysvallat on yhä Lähi-idässä suurvalta, jolla on vaikutusvaltaa Turkin politiikkaan. Juusola pitää Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin päätöstä joukkojen poisvetämisestä ennen kaikkea sisäpolitiikkana, jossa Trump pyrkii toteuttamaan lupauksiaan amerikkalaisjoukkojen kotiuttamisesta. Samalla Trump yrittää korjata Turkin ja Yhdysvaltojen heikentyneitä suhteita ja saada asekaupan taas vauhtiin. Turkki on ostanut aseita viime vuosina Venäjältä Yhdysvaltojen sijaan. Näistä syistä on epätodennäköistä, että Yhdysvallat vaarantaisi Turkki-suhteitaan liian jyrkillä toimilla. Republikaani- ja demokraattisenaattorit esittelivät torstaiaamuna ehdotusta Turkin vastaisista pakotteista, mutta Juusola epäilee, että mahdollisissa pakotteissa kestäisi pitkään. Asiantuntijat arvioivat, että Turkin hyökkäys kestää joistakin päivistä runsaaseen viikkoon. Yhdysvaltojen rooli korostuu Juusolan mukaan sitten, kun Turkin hyökkäysvaihe on ohi. – Silloin Turkki joutuu neuvottelemaan USA:n kanssa siitä, paljonko Turkilla on liikkumavaraa operaationsa jatkamisessa. EU ja Turkki solmivat kesällä 2016 pakolaissopimuksen, jonka mukaan EU maksaa Turkille siitä, että maa ei päästä siirtolaisia rajojensa ohi Eurooppaan. Sopimuksen voimaantulo vähensi siirtolaismääriä selvästi. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on kiristänyt EU:ta useasti pakolaissopimuksen löyhentämisellä. Sopimus on pehmentänyt EU:n Turkki-kantoja. EU on ollut lausunnoissaan maltillinen esimerkiksi Turkin ihmisoikeusloukkauksista. Kesästä 2016 lähtien kahden vuoden ajan voimassa olleen poikkeustilan aikana valta keskitettiin Turkissa tiukasti presidentti Erdoganin käsiin ja tuhansia ihmisiä pidätettiin poliittisin perustein.