Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

EU:n ministerit lentävät Suomen kaudella aiempaa vähemmän – Suomi pilotoi samalla videopalavereja EU-kokouksissa

Suomi järjestää EU-puheenjohtajana huomattavasti vähemmän kokouksia kotimaassa kuin aikaisemmat puheenjohtajamaat. Euroopan unionin neuvoston eli ministerineuvoston viralliset kokoukset järjestetään Brysselissä ja Luxemburgissa, mutta ­puheenjohtajamaissa voidaan järjestää epävirallisia, päättäviä kokouksia pohjustavia kokouksia. Suomessa näitä kokouksia pidetään kuluvan vuoden loppuun kestävällä puheenjohtajakaudella vain kuusi. Edellisessä puheenjohtajamaassa Romaniassa kokouksia oli yli 20. Sitä ennen Itävalta ja Bulgaria pitivät kumpikin 14 kokousta kotimaissaan. Aikaa ja rahaa säästyy, päästöt vähenevät Kokousten vähäinen määrä tuo Suomelle pieniä kustannussäästöjä ja niiden osallistujille eli eurooppalaisille ministereille tuntuvaa helpotusta täysinäisiin kalentereihin, sanoo Suomen EU-puheenjohtajuussihteeristön päällikkö Anja Laisi . – EU:ssa on pidetty yllä ajatusta, että kokouksia keskitetään Brysseliin, jossa on niille valmis infrastruktuuri. Suomi halusi kaudellaan vahvistaa tätä toimintatapaa, Laisi sanoo. Kokousten määrä on Laisin mukaan päätetty silti ennen kaikkea kokousten tarpeellisuutta arvioimalla. – Suomessa pidettävät kuusi kokousta ovat sellaisia, jotka ovat vakiintuneita, poikkeuksetta pidettyjä epävirallisia kokouksia. Kokousten pieni määrä merkitsee tietysti myös vähäisempiä ­ilmastopäästöjä, Laisi huomauttaa. Kokousten määrän linjasi valtioneuvoston EU-ministerivaliokunta jo vuonna 2017. Samalla kaikki epäviralliset kokoukset päätettiin keskittää Helsinkiin. Edellisellä Suomen puheenjohtajakaudella vuonna 2006 kokouksia pidettiin 21 paikkakunnalla. Esimerkiksi Itävallassa kokouksia pidettiin viidessä eri kaupungissa. – Ministerikokousten hintalappu on karkeasti miljoona euroa per kokous. Puheenjohtajamaassa pidettävien kokousten kustannukset maksaa puheenjohtajamaa itse, Laisi sanoo. Valtion budjetissa EU-puheenjohtajakauden kustannuksiin on varattu kaikkiaan 70 miljoonaa euroa. Videokokouksista uusi toimintatapa unionille Suomi kokeilee puheenjohtajakaudellaan myös videopalaverien käyttöä EU-kokouksissa. – Kyse on kokeilusta, jonka tavoitteena on sapluuna, jolla videokokouksista saataisiin tulevaisuudessa varteen otettava vaihtoehto tavallisille kokouksille, kertoo valtioneuvoston kanslian johtava tietoasiantuntija Vesa Liikanen . Videota kokeillaan valituissa virkamieskokouksissa, joissa ei esimerkiksi ole tarvetta tulk­kaukselle. Osallistujia niissä on yksi tai kaksi jokaisesta 28 jäsenmaasta. Liikasen mukaan videota kokeillaan noin kymmenessä kokouksessa, joista tähän mennessä on pidetty yksi. Puheenjohtajakauden aikana tavoite on löytää videokokousten ongelmakohdat ja ratkaista teknisten yhteyksien ongelmia. – Kokeilu on osa kestävien kokousjärjestelyjen kehittämistä. Videokokouksilla voidaan vähentää lentomatkoja tuntuvasti, Liikanen sanoo.