Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Naapurimaat päätyivät samoilla tiedoilla erilaisiin rajoituksiin – Ruotsi on ollut pandemian toisinajattelija

Jos kiinni olevat yritykset, hiljaiset konttorit ja rauhoittuneet julkiset paikat saavat aikaan epätodellisen olon, reaktio on täysin ymmärrettävä. Uuden koronaviruksen leviäminen ja valtioiden rajoittamistoimet muodostavat yhdessä täysin poikkeuksellisen tilanteen. Harva meistä on kokenut elinaikanaan mitään vastaavaa. Siinä on paljon käsiteltävää. Toivottavasti kukaan ei joutuisi tekemään tätä ajattelutyötä yksin. Ihmiset kokevat asioita tunnetusti eri tavoin. Siksi on oikeastaan yllättävää, kuinka vahvasti yleinen mielipide Suomessakin on suorastaan huutanut vahvoja rajoitustoimia viruksen leviämistä vastaan. Siinä on varmasti osin kyse terveestä pelosta. Globaalissa maailmantaloudessa valtioiden roolia on painettu tarkoituksella pienemmäksi. Nyt hätätilanteessa valtiot ovat kuitenkin osoittaneet vahvaa toimintakykyä. Täytyy silti muistaa, että valtiot ovat yksistään heikkoja tämän vihollisen edessä. Tarvitaan paljon tiedeyhteisön ja terveysviranomaisten kansainvälistä yhteistyötä epidemian pysäyttämiseksi. Länsimaat ovat olleet pitkälti yhdenmukaisia torjuntastrategiassaan, mutta toisinajattelijoitakin tarvitaan. Muuten voi jäädä jotain tärkeää huomaamatta. Pidemmälle ehtineestä epidemiasta huolimatta Ruotsin hallitus ja viranomaiset ovat olleet varovaisempia kuin muissa Pohjoismaissa. Siellä esimerkiksi koulut ja hiihtokeskukset ovat yhä auki. Toisaalta myös Ruotsissa on siirrytty etätöihin ja korostettu sairastuneiden kotiin jäämisen tärkeyttä ja riskiryhmien suojelua. Ruotsin linja on perustunut ennen kaikkea suosituksiin ja suurimpien riskien rajaamiseen. Suomen ja Ruotsin terveysviranomaiset jakavat nyt ahkerasti tietoja. Samoilla tiedoilla on vain päädytty painotuksiltaan hieman erilaisiin johtopäätöksiin. Se on toisaalta vahvistus siitä, että molemmat ovat vähintäänkin oikeilla jäljillä, mutta myös muistutus siitä, että samoja asioita voidaan tehdä eri tavoilla. Psykiatri Matti Keinänen sanoo haastattelussa ( SK 25.3.), että jos koronaviruksen pelko ylittää ihmisen käsittelykyvyn, hänen harkintakykynsä voi pettää ja ylivuotavat tunteet alkavat ohjata käyttäytymistä. Silloin "voidaan tehdä impulsiivisia ratkaisuja elämässä ilman, että ennakoidaan, mitä niistä seuraa." Kuvaus sopii valtiotasollekin, koska päätöksiä tekevät ihmiset. Keinänen sanoo myös, että pelko voi toimia kompassina, kunhan sille ei anna ylivaltaa. Täytyy olla valmis muutoksiin ja kyettävä arvioimaan eri toimien vaikutuksia.