Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Porin yliopistokeskuksen professorilla on ikäisekseen poikkeukselliset tieteelliset meriitit – Juho Hamari, 35, on maailman ensimmäinen pelillistämisen professori

Tekniikan edistämissäätiö palkitsi maanantaina professori Juho Hamarin vuoden nuorena tutkijana. Hamari, 35, työskentelee Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä Porin yliopistokeskuksessa pelillistämisen professorina. Professuuri on ensimmäinen laatuaan koko maailmassa. Pelillistäminen tarkoittaa erilaisten palvelujen, tuotteiden ja arjen ympäristöjen muuttamista pelien kaltaisiksi. Pelaamista pidetään monella tavalla hyödyllisenä ja mukaansatempaavana. Siksi pelillistämistä on sovellettu paljon alueilla, joissa ihmisillä on vaikeuksia sitoutua pitkän aikavälin tavoitteisiin tai joissa raha ei riitä motivaattoriksi. Näitä aloja ovat esimerkiksi koulutus ja liikunta. Tyypillisiä esimerkkejä pelillistetystä tuotteesta ovat erilaiset älylaitteiden liikuntasovellukset. Pelillistymistä voidaan ajatella myös laajemmin koko yhteiskunnan pelillistymisenä, joka on seurausta pelaamisen suosion lisääntymisestä. Tutkijat uskovat, että pelien ja pelillisen vuorovaikutuksen lisääntyminen johtaa pelien, pelaajien ja peliyhteisöiden käytäntöjen ja kulttuurin sulautumiseen jokapäiväiseen elämään. Trendikäs tutkimusala Hamari johtaa yliopistojen välistä Gamification Group -tutkimusryhmää. Ryhmä tutkii esimerkiksi, miten palveluiden pelillistäminen vaikuttaa käyttäjien käyttäytymiseen ja kognitioon. Laajemmin tutkimuksen kohteena ovat muun muassa e-urheilu, Youtube-kulttuuri ja suoratoistopalvelut, jotka ilmentävät peliyhteisöjen ja pelien valtavirtaistumista. Pelillistämisen tutkimus on kovassa nosteessa maailmalla. Tutkimus on uraauurtavaa sekä tekniikan tutkimuksen että pelitutkimuksen näkökulmasta. Teknologiatutkimuksessa on pitkään ollut vallalla tehokkuusajattelu. Esimerkiksi ihmisen ja laitteen vuorovaikutuksen suunnittelu ja tutkimus on korostanut vuorovaikutuksen häivyttämistä ja tehostamista. Pelillistäminen tuo teknologiatutkimukseen vahvemmin mukaan positiivisen psykologian. Pelitutkimuksen näkökulmasta tilanne on päinvastainen. Tutkimus on pitkään korostanut pelien ja pelaamisen merkitystä viihteenä ja taiteena. Pelillistäminen tuo esiin pelien hyötynäkökulman ja sen, miten pelejä voidaan soveltaa viihteellisyyden ulkopuolella. – Voidaankin sanoa, että pelillistämisen tutkimus rikkoo syvälle juurtuneita käsityksiä työn ja huvin tai tehokkuuden ja luovuuden kahtiajaosta, Hamari sanoo. Tekniikan edistämissäätiön hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen kutsuu Hamarin tieteellisiä meriittejä nuorelle tutkijalle poikkeuksellisiksi. – Pelillistämisen ala on kasvussa ympäri maailmaa, ja on tärkeää, että Hamarin kaltaiset tutkijat pitävät Suomen alan kärkijoukoissa, Miettinen sanoo. Hamari väitteli kauppatieteiden tohtoriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2015. Vuoden nuoren tutkijan palkinto on arvoltaan 15 000 euroa. Sulapacille palkinto Tekniikan edistämissäätiö jakoi 70-vuotisjuhlassaan myös muita palkintoja. Biohajoavia kosmetiikkapakkauksia valmistava Sulapac sai 50 000 euron arvoisen Teknologiapalkinnon. Yrityksen ovat perustaneet Tampereen yliopistosta väitelleet Suvi Haimi ja Laura Kyllönen . Yritys valmistaa kokonaan biohajoavaa ja kierrätettävää materiaalia muovin korvikkeeksi. – Haluamme jättää tuleville sukupolville puhtaan ja kestävän kehityksen mukaisen maailman. Kestävien valintojen tekeminen pitää tehdä brändeille ja kuluttajille mahdollisimman helpoksi, Haimi sanoo. Sulapac laajentaa tänä vuonna tuotantonsa pilleihin ja muihin kuluttajatuotteisiin.