Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri SK Cup

Bolidenin johtaja näkee metallit modernin elämän raaka-aineena, muttei tuudittaudu mihinkään: ”Töitä on tehtävä olemassaolon oikeuttamiseksi”

Kun teollisuusjohtajan kanssa aikoo keskustella harjavaltalaisen suurteollisuuden näkymistä, saattaa hämmästyä, että keskustelu alkaa J. Karjalaista sivuavalla anekdootilla. Boliden Harjavalta Oy:n toimitusjohtaja Timo Rautalahti kuitenkin osoittautuu tarinankertojaksi. Tarina vie Kuopioon, jossa Pietarsaaressa syntynyt Rautalahti vietti lapsuutensa ja nuoruutensa. Hänen tuolloinen tyttöystävänsä työskenteli paikallisen lehden kesätoimittajana ja sai tehtäväkseen tehdä jutun juuri J. Karjalaisesta. Rautalahti lupautui valokuvaamaan muusikon, mutta ongelmana oli, että kuopiolaisravintola tunnettiin vaikeana paikkana kuvata. – Isoveli antoi aikanaan neuvon, että hyvän kuvan saa, kun menee tarpeeksi lähelle kuvattavaa – niin, että lähes aiheuttaa pahennusta, Rautalahti kertaa. – Kiipesin lavan sivussa olevan PA-tornin taakse. Karjalainen soitti aivan sen vieressä, jolloin sain hänestä hyvän kuvan. Hän vain katsoi, että mistä tuo kaveri tuli. Valokuvaamisesta ei kuitenkaan tullut Timo Rautalahdelle ammattia. Harrastuksena se on toki säilynyt. Työurallaan Rautalahden yhtenä motivaation lähteenä on ollut uuden oppiminen. Se toi hänet myös Harjavaltaan maaliskuussa vuonna 2014. Harjavaltaankin liittyy oma tarinansa, mutta palataan siihen myöhemmin. – Yhtenä päivänä puhelin soi ja minulta kysyttiin, olenko kiinnostunut toisesta toimialasta. Olen aina utelias keskusteluihin, joissa kysytään mielenkiintoa. Tämä on kylmään veteen hyppäämistä, mutta vanhasta on aina ollut myös hyötyä. Timo Rautalahti ehti työskennellä ammatinharjoittajana metsäteollisuuden parissa 19 vuotta ennen siirtymistään kemianteollisuuteen. Parin vuoden kuluttua hän teki paluun metsäteollisuuteen, ja siitä kaksi vuotta myöhemmin hän sai puhelun, joka vei hänet Boliden Harjavallan johtoon. Metsäteollisuutta Rautalahti kertoo seuraavansa edelleen syrjäsilmällä. – Muistikuvani mukaan asiat alalla alkoivat muuttua vuosina 2003–2004, jolloin aikakauslehtien ajateltiin ensin olevan suhdannekuopassa. Se jatkui ja kävi ilmi, että kyse on rakennemuutoksesta. Se tarkoitti isoja strategisia muutoksia, jotka on nyt tietyltä osin loppuun viety, mutta uusia on tulossa. Ala on pitkäaikaisten muutosaaltojen kourissa, hän miettii. – Se koskee alaa kuin alaa tavalla tai toisella, ja se herättää ymmärrettävästi huolestuneisuutta ja pelkoa. Epätietoisuudesta puolestaan kumpuaa vastustusta. Muutos on kuitenkin myös mahdollisuus. Timo Rautalahti on opiskellut Otaniemessä puunjalostustekniikkaa. Hän muistelee opiskeluaikoina tunnelman olleen, että metsäteollisuus on vankka tukijalka, joka tarjoaa työtä ja toimeentuloa. – Aika opetti, ettei mitään pidä ottaa itsestään selvänä: Suomessa on ajettu alas sellaisiakin paperikoneita ja -tehtaita, joiden lopettamista ei olisi odottanut. Sikäli joka tuotantolaitoksen on syytä asennoitua siihen, ettei aikaisempi menestys takaa mitään tulevaisuudessa. Voidaanko samalla tavalla ajatella myös metallinjalostuksesta? Ei välttämättä aivan: Kaupungistuva, moderni elämä tarvitsee metalleja – metallit ovat perushyödykkeitä, joiden kysyntä on kasvanut elintason mukana, Timo Rautalahti sanoo. Vastaavasti esimerkiksi energiatehokkuuden uudet vaatimukset tarkoittavat kuparin kysynnän kasvua. – Ei tämänkään äärellä pidä tuudittautua mihinkään, vaan töitä on tehtävä olemassaolon oikeuttamiseksi, eli ympäristökuormituksen pienentämiseksi. Meille asetetaan koko ajan perustellusti uusia vaatimuksia, Rautalahti toteaa. – Näkemykseni mukaan suomalaisen teollisuuden vahvuus on se, että ympäristöasioihin on alettu kiinnittää huomiota hyvissä ajoin, ja koko ajan pystytään hakemaan uutta teknologiaa. Niissä maissa on ongelmia, joissa ympäristöasiat ovat tulleet vastaan yhtäkkiä, ja isoja investointeja on ollut vaikea sopeuttaa kerralla. Boliden on investoinut viime vuosina huomattavasti Harjavaltaan: Jo aiemmin käyttöön otettiin hienokuonan uusi sijoitusalue ja viime vuonna puolestaan uusi rikkihappotehdas. Lisäksi koko Suurteollisuuspuistossa mietitään, millaiselta alueen pitäisi näyttää tulevaisuudessa, onhan sen rakennuskanta lähtökohtaisesti vuosilta 1944–1945. – Aina kulloisenkin ajan mukaan on arvioitu, mihin voidaan rakentaa. Kun toiminta laajentuu, ei rakennusten sijoittelu ja koko ole enää tarkoituksenmukaista. Silloin pitää pysähtyä miettimään, mitä tehdä. Esimerkiksi uutta laboratoriotamme suunniteltaessa mietittiin vanhan peruskorjaamista. Se ei kuitenkaan ollut rakennusteknisesti järkevää ja myös sijainti oli huono. Totesimme, että laboratorio on vietävä Suurteollisuuspuiston ulkopuolelle. Toisaalta se tarkoittaa, että nyt laboratorio on kaukana. Toimintojen arvioiminen ei ole yksiselitteistä, ja kuitenkin kaikki pitäisi sovittaa yhteen. "On näköjään niin, että kun jotain toivoo, on oltava huolellinen. Se voi toteutua." Timo Rautalahti Boliden Harjavalta Oy:n toimitusjohtaja Bolidenin toimitusjohtaja kertoo asuvansa nykyisin yhä enemmän Porissa. Viikonloppuisin hän kuitenkin kulkee kotiin Lohjalle. – Muutimme sinne, kun valmistuin. Perhe on asunut siellä aina, ja olen itse liikkunut. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun olen pois kotoa. Satakuntaan Timo Rautalahti kertoo asettuneensa helposti. Taustalla saattaa vaikuttaa se, että hänen äitinsä on Satakunnasta. Rautalahden isä puolestaan on hämäläinen. – Tänne oli helppo tulla, vaikken ollut ennen asunut täällä – sielunmaisema oli tuttua. Satakunnassa on edelleen äidin sukua. Vapaa-ajallaan Rautalahti harrastaa muun muassa musiikkia, lähinnä tosin sen kuuntelua: Tällä hetkellä hän odottaa sekä Eric Claptonin että Santanan konsertteja. Säännöllisesti hän vierailee myös Kuhmon kamarimusiikkifestivaaleilla. Erityisen läheinen harrastus Rautalahdelle on liikunta. Hän viihtyy ulkona ja metsässä esimerkiksi lenkkeillen, pyöräillen ja suunnistaen. Ja juuri luontoon liittyy jutun alkupuolella luvattu toinen tarina. – Vuosia ennen tähän työhön ryhtymistä olin BCTMP-tehtaan johtajana Kaskisissa, jonne ajoin viikoittain Lohjalta. Hiittenharjun kohdalla katsoin, että täällä on kivan näköistä maastoa, jonne voisi tulla pyöräilemään ja hiihtämään, hän kertaa. – On näköjään niin, että kun jotain toivoo, on oltava huolellinen. Se voi toteutua.