Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Uusi aika yhdistää kehitysyhteistyön, kaupan ja investoinnit

Koronapandemia uhkaa viedä kehittyviä maita ja eritoten Afrikkaa jopa 30 vuotta kehityksessä taaksepäin: pääomien pakeneminen ja yksityisten investointien pysähtyminen luovat uhkakuvan, jossa Afrikkaan ei synny uusia työpaikkoja, köyhyys lisääntyy ja ilmastonmuutosta ei saada hidastettua. Jos halutaan välttyä inhimilliseltä katastrofilta, jonka vaikutukset ulottuvat myös Eurooppaan, nyt on oikea aika tukea kehittyviä maita pitkäjänteisen kehitysyhteistyön ja investointien edistämisen kautta. Sekä Suomen hallituksen että Euroopan komission tänä vuonna valmistuvat Afrikka-strategiat tulevat siis tarpeeseen. Kehityspolitiikan ja -rahoituksen tavoite on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen, ja lisäksi kestävän kehityksen edistäminen YK:n Agenda 2030 -tavoitteiden mukaisesti. Kehitysyhteistyöllä rakennetaan vakaita ja kriisejä kestäviä yhteiskuntia, mikä on edellytys hyvinvoinnille ja talouksien kasvulle. Se on myös Suomen ja Euroopan etu. Afrikan tukemiseen tarvitaan kaikkien panostusta. Tarvitsemme yrityksiä, yksityisiä investointeja ja järjestöjä edistämään kehittyvien maiden taloutta, työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia. Vastakkainasettelua toimivampi resepti on näiden eri toimijoiden välinen yhteistyö ja tasaveroinen kumppanuus, jonka tuloksena investoinnit, kehitysyhteistyö ja kauppa täydentävät toisiaan ja edistävät kestävää kehitystä. Suomalaiset kehitysjärjestöt ovat viime vuosikymmeninä levittäytyneet laajalle: työtä tehdään nykyisin yli 60 maassa, joista yli 30 on Afrikassa. Suomalaisilla yrityksillä on tarjota Afrikkaan huippuluokan osaamista, joka osuu hyvin yhteen maanosan kestävän kehityksen tavoitteiden ja megatrendien kanssa. Suomen tavoite on olla kokoaan suurempi maailmalla. Tämä onnistuu parhaiten tuomalla yhteen eri sektoreiden toimijat. Elinkeinoelämä ja kehitysjärjestöt voivat toimia esimerkkinä ja muodostaa tasaveroisia kumppanuuksia saavuttaaksemme yhteiset tavoitteemme: kestävän kehityksen edistyminen, vastuullisen yritystoiminnan synnyttäminen ja köyhyyden vähentäminen kehittyvissä maissa. Tämä edellyttää molempien toimijoiden vahvuuksien ja roolien tunnistamista sekä yhteistyömahdollisuuksien kartoitusta. Elinkeinoelämän ja kehitysjärjestöjen välisen vuoropuhelun lisääminen auttaa esimerkiksi kestävän kehityksen investointiprojektien tunnistamisessa ja toteutuksessa. Yhteistyön lisääminen voi tukea yrityksiä liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisessa ja paikallisen kontekstin ymmärtämisessä, kun taas järjestöille avautuu uusia mahdollisuuksia saavuttaa kehitysvaikutuksia paikallisella tasolla. Kehityspolitiikan toteutuksessa keskeistä on kykymme rakentavaan, siilot ylittävään dialogiin ja yhteistyöhön, jonka avulla voimme rakentaa aidosti kestävää tulevaisuutta sekä Afrikkaan että Eurooppaan. Juha-Erkki Mäntyniemi Toiminnanjohtaja, Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry Petri Vuorio EU- ja kauppapolitiikan johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Brysselin toimisto