Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Koronapaniikkiin ei Suomessa ole nyt syytä, vakuuttavat viranomaiset – grafiikat näyttävät, miksi

Koronavirus on hiljaisen kesän jälkeen jälleen valtakunnan ykköspuheenaihe: tapausmäärät ovat kasvussa, testausjärjestelmä tuntuu olevan tukossa ja matkustusrajoituksia muutettiin jälleen keskiviikkona. Mutta kun katsoo pidemmän ajan tilastoja, huomaa, että kevään tilanteesta ollaan vielä kaukana. Testejä tehdään päivittäin tuhansia enemmän kuin pahimpaan epidemia-aikaan maalis–huhtikuussa. Tartuntoja puolestaan vahvistetaan päivittäin vain murto-osa kevään synkimmistä luvuista. ”Toisen aallon” alkamisen jälkeen tähän mennessä eniten tartuntoja on vahvistettu elokuun 9. päivälle, jolle kirjattiin 35 tartuntaa. Viime viikon keskiviikkona 13. elokuuta THL tiedotti 41 tartunnasta, mutta tapaukset jakautuivat usealle eri päivälle, sillä ne kirjataan näytteenottopäivälleen. Luvut olivat toisenlaisia esimerkiksi huhtikuun 6. päivänä, epidemian pahimmassa vaiheessa. Tuolloin Suomessa ilmoitettiin 211 varmennetusta, uudesta koronavirustartunnasta. Se on ainakin toistaiseksi suurin yksittäinen päivittäisten tautitapausten määrä. Samaan aikaan seitsemän päivän liukuva keskiarvo oli huhtikuun alussa 160 tartuntatapausta. Ja nuo vahvistetut tapaukset olivat todennäköisesti vain jäävuoren huippu. Keväällä testauskriteerit olivat tiukat, ja näyte otettiin vain niiltä, joiden oireet olivat vakavat. Eli valtaosa lieväoireisista tapauksista jäi tilastojen ulkopuolelle. Kriittisimmässä vaiheessa, huhti–toukokuun vaihteessa 5,4 prosenttia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella testatuista antoi positiivisen näytteen. Nyt testatuista näytteistä positiivisten osuus on noin 0,3 prosenttia. . Vähistä tapauksista epidemia näytti keväälläkin alkaneen. Ensimmäinen kevään yleisistä rajoitustoimista, suositus yli 500 hengen massatapahtumien kieltämisestä, annettiin 12. maaliskuuta. Sitä ennen Suomessa oli varmistettu 61 koronavirustartuntaa, joka tosin näytteiden analysoinnin myötä korjattiin lähes 200 tapaukseen, joista lähes kaikki pystyttiin jäljittämään. Nyt 61 tartuntaa kuulostaa varsin matalalta luvulta, ja silti Suomessa ajauduttiin uuden viruksen takia pian arjen mullistaviin poikkeusoloihin. Kuinka huolissaan tämän hetken koronavirustilanteesta siis kannattaisi olla? Paniikkiin ei ole tarvetta tai syytä, kertoo THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen. ”Tilanne on hyvinkin erilainen kuin keväällä, monella tavalla”, Salminen kertoo. ”Tietoisuus koronaviruksesta ja sen vaikutuksista on ihan eri tasolla viranomaistasolla ja kansalaisten keskuudessa.” Salmisen muistuttaa, että pitää olla realisti. Jokaista tapausta ei voida luvata torjua, mutta niin viranomaisilla kuin kansalaisillakin on kaikki edellytykset estää kevään kaltainen tilanteen ylikuumentuminen. Keväällä oli paljon huolta terveydenhuollon kantokyvystä ja suojavarusteiden riittämisestä. Kasvomaskeja tilattiin enemmän tai vähemmän onnistuneesti sieltä, mistä niitä saatiin. Huhtikuussa ulkomailla asti uutisoitiin Huoltovarmuuskeskuksen maskikaupoista liikemies Onni Sarmasteen kanssa, joka myi Huoltovarmuuskeskukselle sairaalakäyttöön soveltumattomia suojaimia ja joutui epäillyksi törkeästä petoksesta. Nyt Salmisen mukaan samanlaisia huolia ei ole. ”Terveydenhuolto on varautunut ja oppinut keväästä paljon, eikä meillä ole mitään välitöntä materiaali- tai välinepulaa”, kertoo Salminen. ”Kansalaisten ei ole syytä panikoida ja pelätä”, sanoo myös Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen. ”Niiden, jotka epidemiaa pyrkivät estämään, pitää toki miettiä, miten syksyllä tuleviin haasteisiin vastataan ja millä tilannetta pidetään hyvänä”, Järvinen sanoo. Tämänhetkinen tilanne on Järvisenkin mukaan täysin erilainen kuin keväällä. Testausta tehdään todella suurella kapasiteetilla, mutta tautitapauksia löytyy silti hyvin vähän. ”Nyt testataan tuhat ja löydetään pari–kolme positiivista. Tilanne on yksi maailman parhaista”, kertoo Järvinen. ”Keväällä olimme muiden maiden tietojen varassa aina vähän jälkijunassa. Nyt meillä on suurempi kapasiteetti tutkia, hoitaa ja resursoida esimerkiksi jäljitystä. Kaikki on ihan toisella tasolla.” Suurin päivittäinen testimäärä, johon Suomessa on ylletty, oli 10 259 elokuun 13. päivänä. Huhtikuussa epidemian jyllätessä kovimmillaan päästiin parhaimmillaankin vain hieman yli 4 000 päivittäiseen testiin. Testausjonot aiheuttavat tällä hetkellä päänvaivaa ympäri maata. Syysflunssan kiertäessä kouluissa ja päiväkodeissa erityisesti lapsia hakeutuu testeihin ennätysmäärät. Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) sanoi keskiviikkoisessa testausstrategiaa koskevassa tiedotustilaisuudessa, että strategiaa lasten testaamisesta ei tulla muuttamaan. Jatkossakin on tarkoitus, että jokainen oireileva henkilö – aikuinen tai lapsi – hakeutuu testeihin matalalla kynnyksellä. THL:n infektiotautien torjuntayksikön johtaja Taneli Puumalainen kertoi torstain tiedotustilaisuudessa, että vaikka lapset eivät sairastu yhtä vakavasti tai suurella todennäköisyydellä kuin aikuiset, se ei tarkoita, että he eivät voisi saada tartuntaa. Sen vuoksi lasten testaamista ei voida lopettaa, vaikka se syökin testauksen resursseja tällä hetkellä. THL kuitenkin tarkensi torstaina, että lapsilla vain uudet infektiot tulee testata. Hallituksen asettama tavoite on nostaa testauskapasiteetti syksyn aikana 20 000 testiin päivässä. Jatkossa testiin pitäisi päästä päivässä ja tuloksen saisi päivässä. Koulut ja päivähoitopaikat eivät kuitenkaan voi vaatia lapselta todistusta koronavirustestistä, jotta lapsi voi palata kouluun tai hoitoon. ”Se on luottamuksellista terveystietoa, joten sellaista oikeutta ei ole. Koulujen ja hoitopaikkojen täytyy luottaa, että vanhemmat ovat toimineet niin kuin pitää”, Salminen sanoo. Salmisen mukaan testiin ei ole tarkoituksenmukaista lähteä, jos lapsi on selkeästi parantunut ennen kuin aika näytteenottoon edes löytyy. Jos lapsi on ollut pari päivää selvästi oireettomana, voidaan hänen katsoa parantuneen, ja päivähoitoon tai kouluun voi mennä. ”Jos on parantunut, on parantunut”, sanoo Salminen. Se, miten testausjonoja puretaan ja miten testauksen tavoite, eli tartunnan saaneiden henkilöiden löytäminen, toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla, on yksi tämän hetken painavimmista kysymyksistä. ”Tuhannen taalan kysymys, johon kellään ei ole vastausta ja jota nyt pohditaan monella tasolla”, Järvinen sanoo. Testauksen pitäisi tapahtua nopeammin, jotta testiin hakeutuminen ja tulosten odottaminen häiritsisi mahdollisimman vähän ihmisten normaalia elämää, sanoo Järvinen. Myös epidemiatilanteessa on eroja kevääseen verrattuna, kertoo Salminen. ”Tapausmäärät ovat lähteneet kasvuun lähes kaikissa Euroopan maissa, tosin kasvu ei ole yhtä jyrkkää kuin keväällä. Jostakin syystä kuolleisuus ei ole lähtenyt nousemaan. Vaikka kuolemat tulevat viiveellä, niiden pitäisi jo näkyä”, kertoo Salminen. Epidemian ainakin tähän mennessä synkin päivä Suomessa oli 21. huhtikuuta, jolloin raportoitiin 43 koronavirukseen liittyvää kuolemaa. Suureen lukuun sisältyi monta aiemmin tilastojen ulkopuolelle jäänyttä hoivakodissa menehtynyttä. Kahden viime viikon aikana koronavirukseen liittyviä kuolemia on ollut kourallinen. Sairaalahoidossa oli eniten koronaviruspotilaita huhtikuun 9. päivänä. Silloin osastohoidossa oli 244 potilasta, joista 82 oli tehohoidossa. Keskiviikkona päivitettyjen tietojen mukaan sairaalahoidossa oli Suomessa kahdeksan henkilöä. Tehohoidossa ei ollut yhtäkään potilasta koronaviruksen vuoksi. Salmisen mukaan syitä alhaisemmalle kuolleisuudelle ei täysin tunneta. Yksi syy sille on testausmäärien kasvu, minkä ansiosta lievemmätkin tapaukset saadaan vahvistettua. Toinen merkittävä tekijä on se, että sairastuneiden ikäprofiili eroaa keväisestä. Suuri osa viime aikojen tartuntatapauksista on nuorilla, 20–39-vuotiailla. Vaikeat tautimuodot ovat nuorten kohdalla usein harvinaisia. Koronavirukseen menehtyneistä valtaosa oli keväällä yli 80-vuotiaita. Nyt kuolleiden mediaani-ikä on Suomessa 84 vuotta. Monissa maissa jopa puolet koronaviruskuolemista on raportoitu hoivakodeista. Tällä hetkellä tilanne on Suomessa vanhusten hoidon suhteen parempi. ”Kesän aikana ainakaan Hus-alueella hoivakodeissa ei ole ollut juuri lainkaan tartuntoja. Tämä on meidän suuri menestyksemme verrattuna esimerkiksi Ruotsiin”, sanoo Järvinen. Lähes tavalliseen tapaan liikkuvien nuorten koronaviruksen saaneiden kaikkia ihmiskontakteja on kuitenkin hyvin vaikea jäljittää. Sosiaalisten kontaktien määrän kasvu tarkoittaa, että tartunnan saanut henkilö altistaa huomattavan määrän ihmisiä, mikä luo edellytykset taudin etenemiselle. ”Tartuntaketjujen syntyminen ja eteenpäin lähtemisen mahdollisuudet ovat isommat, kun ihmiset tapaavat toisiaan enemmän”, Järvinen sanoo. ”Keväällä oli selkeä ihmisryhmä, josta tautia etsittiin: ulkomailta tulleet ja heidän kanssaan kontaktissa olleet. Nyt meillä on ulkomailta tulleet, mutta tautia on myös maassa koko ajan”, hän jatkaa. Tälläkin hetkellä tartuntoja tulee silti Suomeen paljon ulkomailta. Erityisesti Pohjois-Makedonian Skopjesta Turkuun saapuneilla lentomatkustajilla on todettu kymmeniä tartuntoja elokuun aikana. ”Ennen kaikkea pitäisi estää, että matkalla sairastuneista ei syntyisi lisätartuntaketjuja Suomessa”, kertoo Järvinen. Järvinen kuitenkin huomauttaa, että altistuminen ja tartunnan levittäminen ovat eri asioita. Koska tautia on liikkeellä niin vähän, yksilötasolla riski saada tartunta on yhä pieni. Järvinen myös muistuttaa, että suurin osa tartunnoista tapahtuu paikoissa, joita ihmiset eivät pidä korkean riskin ympäristöinä: kodeissa, tuttavien kesken ja työpaikkojen tutuissa ja turvallisissa taukohuoneissa. ”Niissä kontaktit ovat pidempiä ja läheisempiä, mutta riskiä ei osata nähdä. Vieraita ihmisiä varotaan enemmän.” Mittavia uusia rajoitustoimenpiteitä ei ole näköpiirissä ainakaan tällä hetkellä. ”Hallitus on ilmoittanut, että tarkoitus on pitää yhteiskunta niin avoimena kuin on. Toki se vaatii jatkuvaa riskinarviointia”, Salminen sanoo. ”Paljon riippuu siitä, että teemme kaikki osamme ja huolehdimme siitä, että riskit pysyvät matalalla tasolla”, Salminen sanoo. Tartuntojen estämisen perusresepti on sama kuin aiemminkin: hyvä käsi- ja yskimishygienia, lähikontaktien välttäminen ja kotiin jääminen sairaana. Salminen toivoo, että mahdollisimman moni suomalainen lataisi uuden koronavirusjäljityssovelluksen Koronavilkun. Sovellus tulee käyttöön 1. syyskuuta. Myös maskisuositusta voidaan Salmisen mukaan jossain vaiheessa laajentaa, jos se on tarpeellista. Lisäksi jokaisen kansalaisen tulisi miettiä, onko tällä hetkellä ihan pakko mennä tapahtumiin, joissa on paljon ihmisiä. Myös Järvinen arvioi, että tämänhetkisessä tilanteessa uusia rajoituksia tuskin annetaan kovin paljon. Joitain toimenpiteitä voidaan tehdä, jotta tilanne pysyisi yhtä hyvänä kuin se on tällä hetkellä. Hän kuitenkin huomauttaa, että ihmisten täytyy katsoa omia tekemisiään ja arvioida omien fyysisten kontaktiensa määrää. ”Itse kunkin pitää vähän miettiä kontaktipintaa”, sanoo Järvinen. ”Tartuntaketjujen katkaiseminen on mahdotonta silloin, jos ei osaa nimetä, kenen kanssa on ollut kontaktissa”, Järvinen kertoo.