Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Katso täältä tuore arvio siitä, montako sutta Satakunnan reviireillä on – yksi susipari kasvoi 4–5 suden laumaksi

Tuore susien kanta-arvio näyttää, että susien määrä on lisääntynyt Satakunnassa erityisesti Kankaanpään reviirin alueella. Kun viime vuonna siellä arvioitiin olevan vain kaksi sutta, tänä vuonna arvion mukaan susia on todennäköisimmin neljä tai viisi. Se ei ole yllätys Pohjois-Satakunnan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Tapio Loukkaanhuhdalle . Susien reviirit alueella tunnetaan hyvin, ja oli tiedossa, että Kankaanpään seudulle asettunut susipari oli saanut viime keväänä pentuja. Alkuvuodesta Kankaanpäässä oltiin susista niin huolissaan, että lapsille järjestettiin tietyillä alueilla jopa koulukuljetuksia susivaaran takia. Pelkoa aiheuttivat myös susien vierailut pihoissa. Nyt ilmoituksia susista on tullut harvakseltaan, vain satunnaisia näköhavaintoja. Se on tyypillistä, sillä susilla on tähän aikaan vuodesta muuta puuhaa. – Ne sudet, jotka saavat pentuja, viihtyvät nyt mahdollisimman kaukana ihmisistä. Havaintoja saattaa loppukesästä ruveta tulemaan enemmän, kun pennut kasvavat ja alkavat liikkua ympäriinsä. Myös saaliseläinten poikaset vahvistuvat, eivätkä enää ole susille niin helppoa ruokaa. Tilanne elää, kun nuoret sudet liikkuvat Satakunnan alueen riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta sanoo, että Luonnonvarakeskuksen kanta-arviossa ei ollut Satakunnan osalta mitään erityisen yllättävää. – Toisaalta on muistettava, että kanta-arviossa kuvataan tämän vuoden maaliskuuta. Tällä hetkellä ja ensi syksynä tilanne voi olla aivan toinen. Nuoria susia on läntisessä ja lounaisessa Suomessa nyt hyvin paljon liikkeellä, ja jonnekin ne sitten asettuvat, Impola sanoo. Susien tarkkaa määrää Satakunnassa on mahdotonta sanoa, koska eläimet eivät noudata täydellisesti ihmisen piirtämiä reviirirajoja. Suuri määrä susihavaintoja ei välttämättä kerro siitä, että susia olisi paljon, koska samat sudet tai tassunjäljet on voitu nähdä monta kertaa. Luken kanta-arvio perustuu havaintojen lisäksi DNA-näytteisiin, joita otetaan susien ulosteista. Niistä saa luotettavimman tiedon siitä, kuinka monta eri yksilöä alueella liikkuu. Sudet eivät jakaannu tasaisesti maahan eivätkä maakuntaan Suden metsästyksestä käydään säännöllisin väliajoin keskustelua, ja parhaillaan Maa- ja metsätalousministeriössä toimii asiaa pohtiva työryhmä. Sen mielipidettä ei ole vielä saatu. Luken raportin mukaan susien määrä Suomessa on lisääntynyt, ja erityisesti läntisessä Suomessa. Satakunnan tilanne ei kuitenkaan ole dramaattisesti muuttunut, vaan enemmän laumoja on syntynyt Varsinais-Suomeen ja Pohjois-Pohjanmaalle. Satakunta vaikuttaa reviiritietojen perusteella jakautuneen kahtia: pohjoisessa ja etelässä on susia, mutta keskellä ei. Antti Impolalla ei ole vedenpitävää vastausta siihen, miksi näin on. DNA-seurannassa on käynyt ilmi, että moni Lounais-Suomessa syntynyt susi on vaeltanut ohi Satakunnan keskiosan ja elää nykyisin Pohjanmaalla. – En osaa sanoa mikä siihen on syynä. Kyllä tuossa Sydän-Satakunnassakin olisi sudelle soveliaita elinalueita. Tapio Loukkaanhuhta arvelee, että sudet kyllä ennen pitkään levittäytyvät maakunnan keskustaan, mutta toistaiseksi niille on riittänyt elintilaa pohjoisessa ja etelässä. – Nuori susihan kulkee kunnes löytää ensimmäisen paikan, missä tilaa ja ruokaa riittää. Niitä reviireitä sitten muodostuu tihentymän laidoille. Hänen henkilökohtainen mielipiteensä on, että kun Suomen susikanta selvästi painottuu muutamiin tihentymiin, niillä alueilla pitäisi olla mahdollista tehdä jotain susien aiheuttamille ongelmille. – Ei voi olla niin, että muutamat alueet pitävät yllä koko Suomen susikantaa. Se on jo kohtuuton rasite paikallisia asukkaita kohtaan. Hän näkisi ratkaisuna esimerkiksi sen, että sallittaisiin vähäinen metsästys tai häirintä, joka ajaisi sudet pois taajamien ympäriltä.