Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Verotus tuo varoja ja ohjaa käyttäytymistä

Julkinen sektori tuottaa yhteiskunnalle palveluja. Palvelujen tuottamisesta aiheutuu tietysti kustannuksia. Kustannusten kattamiseksi kannetaan veroja. Veroja maksetaan niin tuloista kuin kulutuksestakin. Veroilla on toinenkin merkitys varojen hankkimisen lisäksi. Veroilla pyritään ohjaamaan käyttäytymistä ja erityisesti kulutusta. Tupakka ja alkoholi ovat epäterveellisinä voimakkaasti verotettuja ja onpa menneen vaalikauden aikana väläytetty lihaveroakin. Verotuksen vaikutus ihmisten käyttäytymiseen on kaksitahoinen asia. Toisaalta toivotaan, ettei esimerkiksi työn verotus vaikuttaisi halukkuuteen tehdä töitä. Varmasti verotuksella on jonkinlainen vaikutus työn tekemisen halukkuuteen. Toisaalta en ole kenenkään kuullut kieltäytyvän vaativammasta tehtävästä nimenomaan sillä perusteella, että puolet palkankorotuksesta menee veroihin. Toisissa tapauksissa on toivottavaakin, että verotus muuttaa käyttäytymistä. Näin on erityisesti kulutusverojen suhteen. Verothan muodostavat suuren osan monen tuotteen kokonaishinnasta. Esimerkiksi sähkön hinnasta veroa on keskimäärin 32 prosenttia. Viineissä veroprosentti on 52. Hieman yllättäen viiniä enemmän verotettua on sekä diesel (56 prosenttia) että bensiini (66 prosenttia). Verokuninkaat ovat Koskenkorva (83 prosenttia) ja tupakka (88 prosenttia). Vaikuttaako verotus sitten käyttäytymiseen? Jos esimerkiksi tupakkaa ja viinaa on pitkään käyttänyt, tuskin entistä korkeampi hinta näiden tuotteiden ostamista juuri vähentää. Toisaalta korkea hinta voi hyvinkin estää tupakoinnin aloittamisen. Alkoholin verotuksella on vähintäänkin vaikutus siihen, mistä alkoholi ostetaan. Tästä esimerkkinä Viro, jossa parhaillaan pohditaan alkoholiveron alentamista parin vuoden takaiselle tasolle suomalaisten turistien takaisin houkuttelemiseksi. Ehkä kyse ei ole ainoasta syystä, mutta on kuvaavaa, että alkoholiveron tasolla on suuri merkitys kahden maan väliseen matkailuun. Monet ekonomistit pitävät kiinteistöveroa yhtenä parhaista veroista. Kiinteistöveron on vaikea ajatella vaikuttavat käyttäytymiseen. Lisäksi kiinteistöveron voi ajatella olevan kohtuullisen oikeudenmukainen – omistaja maksaa. Väestön ikääntyessä julkisen sektorin menopaineet ovat entistä suuremmat. Lisäksi kulutusverojen pitäisi ohjata nykyistä enemmän kohti kestävää kulutusta. Järkevä verotus onkin tärkeä asia yhteiskunnassamme. Kirjoittaja on dosentti ja toimii pankinjohtajana OP Länsi-Suomessa