Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Vääntö kiky-tunneista edessä – Työoikeuden asiantuntijan mukaan lisätuntien toteutuksesta olisi voinut sopia täsmällisemminkin

Kun työmarkkinakeskusjärjestöt allekirjoittivat kilpailukykysopimuksen kolme vuotta sitten, ne mitä luultavimmin osasivat aavistaa, minkälainen soppa työajan pidennyksistä vielä syntyisi. EK:n, SAK:n, STTK:n, Akavan sekä kunta-, kirkko- ja valtiotyönantajien neuvottelemaan kilpailukykysopimukseen kirjattiin työajan pidentämisestä sanasta sanaan seuraavasti: "Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Muutos voidaan toteuttaa esimerkiksi kokonaisina päivinä. Muutos tulee voimaan 1.1.2017, elleivät osapuolet sovi muusta ajankohdasta. Työajan pidentämisen tarkemmasta toteuttamistavasta sovitaan sopimusalakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimusosapuolten kesken." Siinä kaikki. Voiko paljon tuon väljemmin kaikkia työntekijöitä koskevaa määräystä enää kirjatakaan? Keskusjärjestöt olisivat, niin halutessaan, voineet sopia myös työajan pidentämisen toteuttamistavan. Työoikeuden professori emeritus Seppo Koskisen mielestä se olisi myös ollut yksinkertaisinta ja vähentänyt tulkinnanvaraisuutta. – Kuvastaa nykyajan henkeä, että päätösten tekeminen negatiivisista asioista, kuten tässä työehtojen heikennyksistä, valutetaan alemmille tasoille. Kiky-tuntien toteuttamisen tapoja on yhtä monta kuin on työehtosopimuksiakin, ellei paljon enemmänkin. Suomalaisilla työpaikoilla selaillaan satoja erilaisia työehtosopimuksia, jotka ovat sidottuja eri toimialoihin ja ammatteihin. Työelämän pelisääntöjä linjaavista sopimuksista noin 170 on yleissitovia, eli niiden määrittelyjä on noudatettava myös sellaisilla työpaikoilla, jotka eivät liittoihin kuulu. Eri alojen työehtosopimuksiin niin sanotut kiky-tunnit saatiin kuitenkin sovittua, ainakin ulkopuolisen tarkkailijan silmin, suhteellisen kivuttomasti. Vaikutti siltä, että suomalainen työelämä oli puolin ja toisin valmis, tosin maan hallituksen painostuksen seurauksena, "yhteisiin talkoisiin" kilpailukyvyn parantamiseksi. Olisihan kyseessä vain parin, kolmen vuoden joustot yhteiseksi hyväksi, jonka jälkeen tilanne palautuisi ennalleen. Moni työntekijä ajatteleekin, että Suomen kustannuskilpailukyvyn nimissä syksyllä 2016 sovituista kiky-tunneista päästään kuluvan vuoden lopussa. Lännen Median (24.5.) haastattelemista työnantajapuolen edustajista moni oli kuitenkin sitä mieltä, että työajan pidennykset on sovittu pysyviksi. Kiky-tunnit ovat siis melko varmasti nousemassa seuraavalla työehtosopimusneuvottelukierroksella neuvottelupöytiin, tavalla tai toisella. Se onkin ymmärrettävää, sillä työajan pidennys on ollut julkisen sektorin lomarahojen leikkausten ohella konkreettisin muutos sopimuksen vaikutuksista työntekijöiden arkeen. Yhdessäkään vastaan tulleessa työehtosopimuksessa ei lue, että kiky-tunneista olisi sovittu ikuisiksi ajoiksi – toisaalta harvassa ovat nekin sopimustekstit joissa on erikseen mainittu tunneista sovitun kalenterivuodeksi kerrallaan. – On harmillista, jos sopimuksiin liittyy epävarmuutta siitä, mitä tulikaan sovituksi. Olisi pitänyt sopia tarkemmin. Vanha juristin neuvo on, että sopimukset on hyvä tehdä aina määräaikaisiksi, Koskinen toteaa.