Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Useat paluumuuttajat ja uudet kyläläiset, jotka ovat ostaneet tontteja Söörmarkusta, ovat joutumassa ikävän paikkansa pitämättömän mainonnan uhreiksi

Porin sivistyspuolen virkamiesten säästölista on valmistunut ja taas on kyläkouluja Porissa lopetusuhan alla. Näin entisenä Söörmarkun koulun oppilaana seuraan tilannetta erittäin pettyneenä. Pidän esitystä perusteettomana. Söörmarkun kyläkoulua lopettamalla ei Porin talous pelastu. Tällainen säästäminen on nollasummapeliä tai jopa lisäkulua, kun esimerkiksi kuljetuskustannukset syövät säästöä puhumattakaan imagohaitasta Porin kaupungille. Enkä nyt tarkoita niinkään elinkeinoelämän edustajien mielipidettä Porin imagosta vaan lapsiperheiden mielipidettä. Tälläkin hetkellä Porin kaupunki mainostaa muun muassa Palstakallion omakotitalotontteja lupauksella, että koulu sijaitsee 1,5 kilometrin päässä. Useat paluumuuttajat ja uudet kyläläiset, jotka ovat ostaneet tontteja täältä, ovat joutumassa ikävän paikkansa pitämättömän mainonnan uhreiksi. Ostajat on houkuteltu alueelle Porin kaupungin toimesta hienon kyläkoulun avulla. Satakunnan Kansakin on nimennyt alueen kanilaaksoksi. Porin teknisen puolen sekä sivistyspuolen virkamiehet ovat kertoneet, että kiinteistö on käyttökelpoinen, sisäilmaongelmiakaan ei kiinteistössä ole. Koska tontilla sijaitsee myös päiväkoti ja esityksessä mainitut 1.–2. luokka jäisivät paikalleen, ei ylläpitokustannuksistakaan tulisi yhtään säästöä. Söörmarkussa on ollut pitkään tapana, että 3.–4. luokka on yhdistettynä. Aloittavien ikäluokkien arvioissa yhdistelmäluokan koko olisi vähintään 16 henkeä. Tämä on sopivan kokoinen luokka, joten puheet, ettei oppilaita olisi, voidaan unohtaa. Ainoa säästö, jonka voi löytää papereista, on yhden opettajan palkka eli noin 50 000 euroa vuodessa. Tästä säästöstä voidaan vielä kuitenkin vähentää koulukuljetuskustannusten lisääntyminen: muun muassa kaikki kolmasluokkalaiset kuuluisivat siirtymisen jälkeen koulukuljetuksen piiriin. Vasta, kun tulevaisuudessa todetaan, että koulu on huonossa kunnossa, tulisi asia käsitellä uudelleen. Onko koulun alasajo tuon summan arvoinen? Kaupungin rauhalliselle asuinalueelle kotinsa rakentavan perheen pitää voida luottaa siihen, että kylä, johon perhe asettuu, säilyttää sykkivän sydämensä eli koulunsa myös tulevaisuudessa. Tuo kyläkoulu on perheille usein juuri se tekijä, joka mahdollistaa maaseutumaisen asumisratkaisun valinnan kaupungissamme. Seuraavaksi joku kysyy, mistä sitten säästetään. Ehkä meidän pitäisi tutkia laajemmin niitä palveluita, jotka eivät ole lakisääteisiä kunnille. Matti Hatanpää (kesk.) Söörmarkku