Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Kuka saa vapista julkisesti? – Niin kauan kuin vaietaan, asiattomat arvelut ja huhut saavat jalansijaa

Euroopan ykkösjohtaja, Saksan liittokansleri Angela Merkel ei voi hyvin. Viime päivien uutisvälähdykset ovat paljastaneet säälittä hänen vapinansa. Hänen on myös nähty joissakin seremonioissa istuvan kansallislaulujen ajan. Asialla ei olisi yleistä merkitystä, jos kyseessä olisi vain rouva Merkel, mutta kun ei ole. Liittokansleri Merkel johtaa Euroopan suurinta taloutta, jota pidetään suunnannäyttäjänä yhtä hyvin maahanmuutto- kuin ilmastopolitiikassakin. Liittokanslerin terveydentila ei ole yhdentekevä. Saksalaismedian kyselyihin Merkel on tähän asti vastaillut köykäisesti. Hän voi hyvin, kenenkään ei tarvitse huolestua, vapina menee ohi yhtä lailla kuin on alkanutkin. Suomalaisen korviin tuo kuulostaa uskomattomalta. Jos Sauli Niinistö istuisi Maamme-laulun ajan, me vaatisimme kiireesti lääkärintodistusten julkistamista ja ehkä muitakin toimenpiteitä. Suomalaisesta avoimuudesta voi olla ylpeä. Meidän presidenttimme terveydentilasta annetaan tiedote säännöllisin väliajoin. Tavaksi on tullut, että myös muut ylimmät valtionelimet tiedottavat terveysongelmistaan. Olemme juuri saaneet tietää eduskunnan puhemies Matti Vanhasen onnistuneesta munuaisleikkauksesta, ja alkuvuodesta seurasimme kansanedustaja, sittemmin pääministeri Antti Rinteen toipumista vakavasta sairaudesta. Totta puhuen aina ei ole ollut näin. Suomessa avoimuus on opittu vaikeimman kautta. Presidentti Urho Kekkosen sairautta peiteltiin liian pitkään, koska siihen ei uskallettu puuttua. Se näytelmä ei ollut kunniaksi kenellekään. Mihin asti valtion päämiehen sairaus on yksityisasia? Siihen ei ole yksiselitteistä vastausta, sillä kulttuurit ja käytännöt vaihtelevat. Tiedämme Donald Trumpin painon ja leposykkeen. (Emme tosin tiedä, mitä sillä tiedolla teemme.) Kreml puolestaan on tiedottanut, että Vladimir Putin on terve kuin pukki, eikä sitä tarvitse jatkuvasti todistella. Ja mitä kauemmas itään mennään, sitä terveemmiksi johtajat käyvät. Julkisen ja yksityisen suhde on jatkuvaa rajankäyntiä. Yksityisyyden vaatimukset ovat nousussa. Meillä yksi pyhimpiä asioita on työntekijän ja -hakijan yksityisyydensuoja. Erityisen tarkkaan on säädöstelty terveystietojen käsittely. Mutta mitä ylemmäs organisaatiossa mennään, sitä ohuemmaksi yksityisyydensuoja käytännössä käy. Johtajalla se on kaikkein ohuin. Ainakin osittain toisin näyttää olevan Saksassa, jossa johtamiskulttuuri yleisesti ottaen on täkäläistä hierarkkisempaa. Angela Merkel voi yksinkertaisesti vain pitäytyä puhumasta asioista, joista ei halua puhua. Julkinen selvitys hänen terveydentilastaan olisi kuitenkin paikallaan, sillä niin kauan kuin vaietaan, asiattomat arvelut ja huhut saavat jalansijaa. Vähäinen merkitys ei ole silläkään, että Euroopan mahtivaltion vapiseva johtaja on huono signaali ulospäin. Voimanainenkin saa myöntää uupuvansa. Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori Eurajoen Luvialta.