Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

"Kovimman hinnan rikollisryhmään kuulumisesta maksavat jengiläisten perheet" – Poliisin Exit-toiminta on auttanut vuoden ajan liivijengiläisiä irtautumaan

Rikollisen liivijengin jäsen maksaa yhteiskunnalle miljoonia euroja rikosuransa aikana. Inhimilliseltä kannalta kovimman hinnan rikollisryhmään kuulumisesta maksavat kuitenkin jengiläisten perheet ja jäsenet itse. Näin sanoo poliisin valtakunnallista Exit-toimintaa johtava rikoskomisario Antti Hyyryläinen Keskusrikospoliisista. Exit auttaa jengiläisiä irtautumaan rikollisryhmistä. – Liivijengeihin kuuluva joutuu väistämättä hyväksikäytön uhriksi, koska sen on jengien kulttuuri, Hyyryläinen sanoo. Perhe elää peläten, että läheiselle tapahtuu jotakin tai hän joutuu vankilaan. Monesti myös asuminen, työpaikka ja toimeentulo ovat kytköksissä kerhoon. – Jengitoimintaan osallistuminen menee kumppanin, lasten ja perheen edelle. Jengiläisyys perustuu aina alisteisuuteen ja veljeydellä on kova hinta. Nämä ovat syitä, miksi jengiläiset hakeutuvat poliisin Exit-toimintaan. Poliisin aloitti valtakunnallisen Exit-toiminnan reilu vuosi sitten. Poliisi ei kerro toimintaan osallistuneiden irtautujien tarkkaa määrää, jottei se hyödyttäisi rikollisjengejä tai asettaisi irtautujia vaaraan. – Kaksinumeroinen luku tähän mennessä. Epäonnistumisia ei ole ollut, Hyyryläinen sanoo. Hyyryläinen korostaa, ettei poliisi revi jäseniä väkisin pois jengeistä tai pakkokauppaa rikoksetonta elämää. Poliisin Exit-toiminta perustuu jengiläisen omaan tahtoon ja motivaatioon. Ei vasikointia Rikollisjengi pyrkii hankaloittamaan jäsenensä lähtöä määräämälle irtautujalle erilaisten maksujen ja väkivallanuhan avulla. Väkivalta voi olla rajua ja johtaa jopa kuolemaan. – Moottoripyörä jää jengille. Lisäksi irtautujalle määrätään eroraha, jonka summa määräytyy hänen asemansa mukaan. Kymppitonni on aika tavallinen, Hyyryläinen kuvailee. Exit-toiminta tarjoaa jengistä eroon tahtovalle henkistä tukea ja käytännön apua. Konkreettisia toimia ovat esimerkiksi suojaustoimenpiteet, toimeentulon ja asumisen järjestäminen, tuki työllistymiseen tai koulutukseen, kuntoutus ja sosiaalisen tuki. Exit on erotettu kaikesta muusta poliisitoiminnasta, joten irtautujan kanssa tehty työ ei uhkaa rikollisjengejä tai niiden jäsenten turvallisuutta. – Me emme puhu vanhoista rikoksista tai muiden tekemisistä. Jos asiakas yrittää kertoa jotakin niihin liittyvää, keskeytän hänet. Tämä suojaa irtautujaa jengien mahdollisilta vainoamis- ja kostoaikeilta, Hyyryläinen kertoo. Poliisin kumppanina Exitissä toimii väkivaltarikollisten auttamiseen keskittynyt Aggredi, joka on osa HelsinkiMissio ry:n toimintaa. Vaikka poliisilla on lain mukaan velvollisuus selvittää jo tapahtuneetkin rikokset, hoidolliseen työhön keskittyvällä Aggredilla ei tällaista velvollisuutta ole. – Moni jengi-irtaantuja purkaa meille ensimmäistä kertaa sydäntään elämästään ja tekemisistään. Poliisi ohjaa heidät meille, mutta me emme anna mitään tietoja poliisille, kertoo väkivaltatyön asiantuntija Petri Salakka Aggredista. – Jengistä irtaantuminen on valtava elämänmuutos, johon liittyy paljon epävarmuutta, ahdistusta ja pelkoa. Koko identiteetti on rakennettava uudestaan. Se vaatii usein kuukausien, jopa parin vuoden keskustelutukea. Läheiset voimakas muutosvoima Yhteydenotto poliisiin ei ole rikolliselle helppoa, siksi Exitiin mukaan pyrkivät ovat yleensä tosissaan. Takana on vuosien rikollisura ja saman verran päihteidenkäyttöä. – He ovat uupuneita. He kokevat jengitouhun hyväksikäyttönä ja ovat pettyneitä siihen, etteivät saaneet ihmisarvoista kohtelua. Huijauskupla on puhjennut, Hyyryläinen kuvailee. – Veljeyspuheista huolimatta kukaan ei uskaltanutkaan puolustaa jengin sisäisiä keksittyjä velkoja tai rikoksia vastaan. Suomessa on noin 80 järjestäytynyttä rikollisryhmittymää. Poliisin tunnistamia henkilöitä ryhmissä toimii noin 800. Hyyryläisen mukaan todellinen ryhmittymien toimintaan osallistuvien henkilöiden määrä on viisinkertainen eli noin 4 000 henkilöä. – Esimerkiksi jengiläisten lähipiiriä kuten puolisoita, veljiä, parhaita kavereita, yrittäjäkontakteja ja bulvaaneja. Nämä voivat toimia täysin jengien lukuun ja arvostus ja asema voi olla jäsenyyden kaltainen. Parisuhde ja lapset ovat vahvoja irtautumiseen ajavia muutosvoimia. Se, että oma lapsi kyseenalaistaa isän rikollisen elämäntavan tai häpeää sitä. Vuodet rikollisena ovat linkittäneet ihmisen koko sosiaalisen ympäristön yhteiskunnan laidalle. – Väkivallasta irtaantuminen ei ole monimutkaista ja vaikeaa. Tilalle on tultava kuitenkin jotakin muuta, jotta väkivallattomuus säilyy, Aggredin Salakka kuvailee. – Kun ennen arvostus tuli jengiliivien kautta, asemasta jengissä, nyt se pitää hakea muuta kautta. On tärkeää kokea itsensä arvostetuksi ja näkyväksi. Jengi-, rikollis- ja vankilakulttuurista irtautuminen kuitenkin palkitsee. Itsevarmuus kasvaa läheisten keskellä ja stressin hälvetessä. Luottotiedot palaavat, eikä poliisi pidätä joka kulmassa. Ennaltaehkäisevää työtä Exitiä johtava Antti Hyyryläinen on vakuuttunut siitä, että pitkäkään rikollisura ei estä ihmistä palaamasta normaaliyhteiskuntaan. – Suomen kaltaisessa demokratiassa pitää pystyä tarjoamaan näille ihmisille mahdollisuus irtaantua rikollisryhmistä, Hyyryläinen sanoo. Poliisille Exit on rikostorjuntaa ja ennaltaehkäisevää työtä. Jokainen jengi-irtautuja heikentää rikollisryhmän toimintaedellytyksiä. Ruotsissa poliisi, oikeuslaitos ja vankeinhoito kustantavat tutkimuksen mukaan yhden jengiläisen kohdalla tämän rikosuran aikana noin 2,8 miljoonaa euroa. Hyyryläinen arvioi, että Suomessa summa pyörii parin miljoonan kieppeillä, koska viranomaistoimintaa pyöritetään halvemmalla. – Summassa ei ole huomioitu esimerkiksi rikoshyötyä ja uhrikuluja, jotka voivat kasvaa käsittämättömiin summiin jengiläisen rikosuran aikana, Hyyryläinen sanoo. – Itse lähestyn asiaa inhimillistä näkökulmasta. Tällä toiminnalla parannetaan myös jengiläisten läheisten elämänlaatua ja torjutaan huono-osaisuuden periytymistä heidän lapsilleen. Itsemääräämisoikeus takaisin Hyyryläinen ei puolustele jengiläisten tekemiä rikoksia, päinvastoin. Hän kiristäisi järjestäytyneisiin rikollisryhmiin liittyviä lakeja ja käytäntöjä merkittävästi. – Järjestäytynyt rikollisuus on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Se aiheuttaa valtavasti taloudellisia vahinkoja yhteiskunnalle ja tuottaa järjettömästi inhimillistä kärsimystä, Hyyryläinen sanoo. Suomi haki mallin Exit-toimintaan Tanskasta, jossa poliisi on auttanut jengiläisiä irtaantumisessa onnistuneesti jo 15 vuotta. Hyyryläinen hakisi Tanskasta myös mallin jengien kohteluun lainsäädännöllisellä tasolla. Tanskan Keskusrikospoliisi pitää rekisteriä tunnistetuista jengiläisistä. Tuomio rikollisryhmän jäsenenä tehdystä rikoksesta tulee kolminkertaisena. – Meillä koventamisesta seuraa pari kuukautta lisää tuomioon ja syyttäjän pitää joka kerta erikseen osoittaa, että henkilö on jengiläinen. Se tuhlaa tolkuttomasti yhteiskunnan resursseja, Hyyryläinen sanoo. – Tavallisia kansalaisia on suojeltava järjestäytyneiltä rikollisryhmiltä. Tästä huolimatta Hyyryläinen haluaa muistuttaa, etteivät jengeistä eroon pyrkivät ole toivottomia tapauksia, vaikka monesti itsekin kuvittelevat näin. Hyyryläinen sanoo, että moni heistä on uuden mahdollisuuden saatuaan hyvä kumppani, rakastava isä ja uskollinen ystävä. – Irtautumisen kannalta on tärkeää, että ihminen palauttaa itselleen itsemääräämisoikeuden ja omaksuu uuden identiteetin. Hän ei ole kenenkään muun kuin itsensä omaisuutta, Hyyryläinen sanoo. Poliisin Exit-toiminta auttaa järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvia irtautumaan jengeistä. Poliisin Exit-toiminta aloitti huhtikuun alussa 2018, autettujen määrä on tähän mennessä kaksinumeroinen. Väkivaltarikollisten auttamiseen keskittynyt Aggredi toimii poliisin kumppanina Exitissä ja tarjoaa irtautujille ja näiden läheisille psykologista tukea elämänmuutokseen. Aggredi on osa HelsinkiMissio ry:n toimintaa. Exitin kautta apua saavat myös jengistä irtautuvien jäsenten puolisot, perhe ja muut läheiset. Exit tarjoaa henkisen tuen lisäksi apua esimerkiksi turvallisuuteen, asumiseen, toimeentuloon ja kuntoutukseen liittyviin käytännön järjestelyihin. Exit-toimintaan voi pyrkiä mukaan ottamalla yhteyttä numeroon 050 462 6435 tai sähköpostitse exit.krp@poliisi.fi. Vankeusaikaista jengeistä irtautumista tukee Rikosseuraamuslaitoksen Exit-toiminta, joka aloitti vuoden 2015 alussa.