Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri SK Cup

Ydinvoima on järein ase ilmastosodassa

Suomelle tuli turpaan EU:n parlamentissa, joka poisti ydinvoiman "vihreän energian" eli kestävien sijoituskohteiden listalta. Kun parlamentti ja useat jäsenmaat eivät luokittele ydinvoimaa "kestäväksi", vihreät sijoitusrahastot jäävät sivuun. Unionin voimakaksikon Ranskan ja Saksan välillä on kitkaa. Saksa oli vahvasti ydinvoiman hylkimisen kannalla – ja Sirpa Pietikäinen (kok.). Ranska tuottaa energiastaan 72 prosenttia reaktoreilla. Saksa puolestaan on päättänyt luopua vuoteen 2022 mennessä kokonaan ydinenergiasta, jonka osuus on enää 12 prosenttia. Se ostaa ydinsähköä Ranskasta. Saksassa hiilen osuus oli viime vuonna vielä 40 prosenttia. Tuulesta saadaan noin 20 prosenttia, vaikka maa tuntuu olevan täynnä viipperöitä. "Tuulipuistojen" suosio on roimasti laskenut. Etenkin suuret tuulimyllyt ovat sananmukaisesti vastatuulessa myös Norjassa ja Tanskassa. Saksa on maailman kuudenneksi pahin hiilidioksidin päästäjä, kun taas Ranska ei pahisten listalla ole laisinkaan. EU:n ulkopuolella muun muassa Kiina ja Venäjä satsaavat atomivoimaan. Ydinvoiman historiassa on kaksi pahaa kompurointia, Tshernobyl 1986 ja Fukushima 2011. Harrisburgissa USA:ssa 1979 selvittiin lähes säikähdyksellä. Tshernobylin onnettomuus johtui tolkuttomasta tehokokeilusta neljännen reaktorin huollon yhteydessä. Merenalainen maanjäristys ja sitä seurannut tsunami eli hyökyaalto koituivat Fukushiman kohtaloksi. Laiminlyönneistä syytetyt voimalan johtajat vapautuivat oikeudessa syytteistä, mitä kaikki eivät hyväksyneet. Ydinjätteet ovat pysyväispulma. Vain meillä ja Ruotsissa se on tyydyttävästi ratkaistu. Edullisuudestaan huolimatta ydinvoiman hyötysuhde on hämmästyttävän alhainen, 35 prosenttia. Jos reaktorin vettä lämmitetään 100 wattitunnin verran, sähköä saadaan vain 35 wattituntia. Muu likoaa hukkalämpönä mereen. Jukka Tommila arvioi Karjalaisessa (28.9.), että Olkiluodon lauhdevesillä voitaisiin lämmittää Pori, Rauma ja Uusikaupunki. Jos lauhdeveden energia saataisiin talteen, hyötysuhde nousisi 90 prosenttiin – innovaattorit siis töihin. Turvekin yltää 77 prosenttiin. Käväisin taas marraskuussa tarkistamassa, että 400 metrin syvyydessä Onkalossa on kaikki hyvin, mutta harmittaahan se, ettei kolmen reaktorin rivissä tehokkainta saada tuotantoon. Myöhästymistä on jo vuosikymmen, mutta kai se joskus hurahtaa käyntiin. Siltä riittää virtaa noin viiden miljoonan kerrostaloasunnon tai 750 000 omakotitalon lämmittämiseen taikka 3,6 miljoonan sähköauton pörräämiseen. Pienvoimaloistakin on puhuttu. Niitähän on jo muun muassa ydinsukellusveneissä. Meillä sähköstä 23 prosenttia on tuontia, ydinvoimaa neljännes. Tuulesta saadaan seitsemän, auringosta 0,2 prosenttia. Ydinpolttoaine on tuonnin varassa, mutta Terrafame (Talvivaara) on Teollisuuden Voiman mielestä "mielenkiintoinen, jos vaan uraanin tuotanto riittää". Uudet esiintymät tekisivät meistä omavaraisia. Ydinvoiman asema Suomessakin väistämättä vahvistuu. Antti Rinne sanoi pääministerinä, että hiilineutraalisuus ei toteudu 2035 ilman ydinvoimaa, jolle ei ole vahvaa haastajaa, ja että hallituksen on tuettava myös Pyhäjoen eli kuudennen reaktorin lupaa. SAK on jo pitkään ollut sitä mieltä. Myös vihreiden ydinvoimakanta järkiintyy. Sähkön tarve lisääntyy, ja pakkasilla tarvitaan yhä rutosti tuontisähköä. Ilmastotieteilijä James Hansen on laskenut, että ydinvoima on jo säästänyt pari miljoonaa ihmishenkeä syrjäyttäessään hiilivoimaa. Kirjoittaja on SK:n entinen päätoimittaja.