Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Ambulanssilla kesti kuusi tuntia, mies kuoli odottaessa – tällaisia virheitä hätäkeskukset tekevät

Hätäkeskuspäivystäjien työssään tekemät vakavat virheet kuitataan oikeudessa usein muutamien satojen eurojen sakoilla. Hätäkeskuslaitoksen mukaan heidän toiminnastaan on tehty vuosina 2010–2018 yhteensä 189 kantelua suoraan Hätäkeskuslaitokselle. Hätäkeskuslaitos on lisäksi antanut yhteensä 24 kertaa selvityksen muiden viranomaisten vastaanottamiin, Hätäkeskuslaitosta koskeviin kanteluihin. Sähköisen asiakirjahallinnon järjestelmän mukaan Hätäkeskuslaitos on tehnyt itse vuosina 2010–2018 yhteensä 15 tutkintapyyntöä hätäkeskuspäivystäjän virkatehtäviin liittyen. Tuomioistuinkäsittelyyn päätyneitä asioita on Hätäkeskuslaitoksen tietojen mukaan neljä. Teksti jatkuu videon jälkeen. 112 Suomi -sovellus nopeuttaa avun saantia hätätilanteessa. Videolla näytetään, miten viranomaisten suositteleman sovelluksen saa ladattua puhelimelle ja kuinka se toimii. 1. Potilas ehti kuolla Tuorein tapaus on viime vuoden elokuulta, jolloin Oulun käräjäoikeus tuomitsi hätäkeskuspäivystäjän tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoihin. Teon ajankohta sijoittuu vuoden 2017 helmikuuhun, kun Oulun hätäkeskuksessa hätäkeskuspäivystäjän virassa toiminut henkilö oli vastaanottanut hätäpuhelun hieman ennen kello seitsemää illalla. Soittaja oli kertonut, että kohteessa tarvitaan ambulanssia, koska hänen miehensä oli kaatunut ja päästä tuli verta. Puhelun päätyttyä hätäkeskuspäivystäjä oli päättänyt jättää ilmoituksen välittämättä. Hän oli pyytänyt soittajaa selvittämään kohteen tarkan osoitteen ja soittamaan uudelleen hätäkeskukseen. Soittaja oli ottanut yhteyttä uudelleen hätäkeskukseen hieman puolenyön jälkeen ja kertonut miehensä kuolleen. Ambulanssi oli saapunut kohteeseen vähän ennen yhtä yöllä. Ensihoitoyksikön saapuminen kohteeseen kesti siis kokonaisuudessaan liki kuusi tuntia. Hätäkeskuspäivystäjä kiisti rikkoneensa virkavelvollisuuksiaan. Hän kuitenkin arvioi toimineensa tilanteessa taitamattomasti ja keskittyneensä liikaa yrityksiin selvittää osoitetta. Riskinarvio oli näin ollen jäänyt heikolle tasolle. Käräjäoikeuden tuomiosta käy ilmi, että hätäkeskukseen yhteyttä ottanut soittaja oli todennäköisesti humalassa, jonka takia hänen puheensa oli vähän epäselvää. Täsmennysten jälkeen puheesta sai kuitenkin pääpiirteissään selvää. Käräjäoikeuden mukaan hätäkeskuspäivystäjä keskittyi voimakkaasti osoitteen tiedustelemiseen ja pyrki neuvomaan osoitteen etsimisessä lopulta melko ärsyyntyneeseen ja käskyttävään äänensävyyn. Hätäkeskuspäivystäjä totesi lopulta soittajalle, että ”pannaanko se linja kiinni sitten” ja että apua ei voi laittaa, kun osoitetta ei löydy. Päivystäjä kehotti soittamaan uudestaan, jos osoite löytyy. Tuomion perusteluista selviää muun muassa, että hätäkeskuspäivystäjä oli laiminlyönyt riskinarvion suorittamisen. Hänellä ei ollut myöskään ollut perustetta jättää ilmoitusta välittämättä annettujen tietojen perusteella, vaan hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa. Hätäkeskuspäivystäjä oli käräjäoikeuden mukaan tuonut esille, että hänen työvuoronsa oli päättymässä kello 19. Hätäpuhelu oli soitettu kello 18.50. Tämä näyttäisi vaikuttaneen siihen, että päivystäjä oli laiminlyönyt velvollisuuksiaan. Käräjäoikeus arvioi hätäkeskuspäivystäjän toimineen huolimattomasti, mutta ei tahallaan. Tästä syystä hänet tuomittiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoihin. Yhteensä maksettavaa kertyi 400 euroa. 2. Päivystäjä rikkoi turvakieltoa Tuusulan käräjäoikeus tuomitsi Keravan hätäkeskuksen hätäkeskuspäivystäjän sakkoihin virkasalaisuuden rikkomisesta helmikuussa 2018. Tapaus sattui lokakuussa 2016, kun hätäkeskuspäivystäjä oli saanut hätäpuhelun, jossa mies oli tiedustellut hänen pysäköintiruutuunsa väärin pysäköineen henkilöauton omistajan osoitetietoja. Hätäkeskuspäivystäjä oli kertonut ajoneuvon haltijan turvakiellon alaisen osoitetiedon soittajalle. Hätäkeskuspäivystäjä tunnusti menetelleensä syytteessä kerrotulla tavalla. Käräjäoikeus katsoi, että sakkorangaistus on riittävä seuraamus rikoksesta. Tuomiossa todetaan, että puhelinkeskustelusta käy ilmi, että hätäkeskuspäivystäjä oli puhelun aikana saanut tietää turvakiellosta. Hätäkeskuspäivystäjän on täytynyt myös tietää turvakiellon merkitys. Käräjäoikeus tuomitsi hätäkeskuspäivystäjän maksettavaksi 40 päiväsakkoa eli yhteensä 720 euroa. 3. Pesäpallo kolautti tajun kankaalle Pohjois-Savon käräjäoikeus antoi Kuopion hätäkeskuksen hätäkeskuspäivystäjälle varoituksen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta elokuussa 2015. Tapahtumat ajoittuvat toukokuuhun 2014. Hätäkeskuspäivystäjä oli vastaanottanut hätäpuhelun Kouvolan keskustan pesäpallostadionilta. Soittaja kertoi pesäpallon osuneen pelaajan päähän ja tämän makaavan liikkumattomana kentällä. Pelaajan avuksi tullut palomies oli pyytänyt soittajaa hälyttämään paikalle ambulanssin. Syyttäjän mukaan hätäkeskuspäivystäjä ei suorittanut puhelun aikana riskinarviota, eikä varmistanut tapahtumaosoitetta. Käräjäoikeuden antamasta tuomiosta selviää, ettei hätäkeskuspäivystäjän karttaohjelma ollut hyväksynyt hänen antamaansa osoitetta. Jos hätäkeskukseen tehdyn ilmoituksen ja karttaohjelman välillä on ristiriita, päivystäjän pitäisi tarkentaa ja tarkistaa osoite. Näin ei ollut kuitenkaan tapahtunut. Käräjäoikeus katsoi, että hätäkeskuspäivystäjän menettelyn takia avun saamisessa paikalle on aiheutunut puolen tunnin viivästys. Jossain toisessa tapauksessa tämä puoli tuntia olisi voinut olla kohtalokas. Käräjäoikeuden mukaan päivystäjä oli toiminut asiassa huolimattomasti. Käräjäoikeus totesi myös, että hätäkeskuspäivystäjän tekemä riskinarvio oli jäänyt köykäiseksi. Hänen olisi pitänyt selvittää muun muassa, millaisia vammoja henkilöllä on, mitä henkilö tekee tai onko hänellä riskioireita. Palomiehen paikallaolo ei poista hätäkeskuspäivystäjän vastuusta. Käräjäoikeuden mukaan päivystäjä määritteli toisaalta kiireellisyysluokan oikein, mutta puhelun perusteella hän ei tehnyt tarkentavia kysymyksiä potilaan tilasta. Riskinarvio oli siis tehty puutteellisesti. Hätäkeskuspäivystäjä valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen, joka piti päätöksen ennallaan. 4. Äidinvaisto vei harhaan Vuoden 2015 helmikuussa Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi Tampereen hätäkeskuksen hätäkeskuspäivystäjän virkasalaisuuden rikkomisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoihin. Tapahtumat sijoittuvat elokuuhun 2013. Hätäkeskuspäivystäjä oli hätäpuhelua käsitellessään paikantanut hätäkeskustietojärjestelmän avulla tehtävään liittyvän kolmannen henkilön tämän matkapuhelimen avulla ja välittänyt tiedon soittajalle. Hätäkeskuspäivystäjä oli myös etsinyt tietoa sivullisen henkilön osoitteesta väestötietojärjestelmästä ja kertonut tiedot eteenpäin soittajalle. Syyttäjä vaati hätäkeskuspäivystäjälle rangaistusta sekä virkasalaisuuden rikkomisesta että virkavelvollisuuden rikkomisesta. Käräjäoikeuden tuomion perusteluista käy ilmi, että hätäkeskuspäivystäjä oli ollut siinä käsityksessä, että soittaneella henkilöllä oli huoli sairaasta tyttärestään ja hänen turvallisuudestaan. Hän oli kuullut puhelun taustalla tyttären äidin itkevän. Hätäkeskuspäivystäjä kertoi ymmärtäneensä äidin huolen, koska hän on itsekin äiti. Hän päätti antaa tiedot, vaikka tiesi, ettei niin saisi tehdä. Hätäkeskuspäivystäjä tunnusti menetelleensä kerrotuin tavoin, mutta kiisti syyllistyneensä rikokseen. Hätäkeskuspäivystäjä katsoi suojelevansa tilanteessa asianomistajaa. Puolustuksen mukaan asia olisi rinnastettavissa hätävarjelutilanteeseen. Käräjäoikeus toteaa tuomiossaan, että tilanteessa ei ollut kysymys hätävarjelusta. Teko ei ole käräjäoikeuden arvion mukaan vähäinen, koska teko oli tahallinen. Koska rikokseen on liittynyt voimakas inhimillinen myötätunto, oikeus päätti lieventää rangaistusta. Näin ollen syytetty velvoitettiin maksamaan 10 päiväsakkoa eli yhteensä 340 euroa.