Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Tutkija: Paineet ovat erittäin kovat – sopuun EU:n elpymispaketista on mahdollista päästä

EU-johtajien videopalaverissa perjantaina ei onnistuttu sopimaan elvytyspaketista ja monivuotisesta rahoituskehyksestä. Tulos ei ollut yllättävä, sillä Eurooppa-neuvoston kokouksen odotettiin tuovan lähinnä esiin jäsenmaiden kannat Euroopan komission esitykseen. Seuraavaksi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin tulee tehdä kompromissiesitys maiden johtajien vaatimusten pohjalta. EU-johtajien on tarkoitus kokoustaa uudelleen heinäkuun puolessavälissä ja tehdä päätös elpymispaketin ja monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymisestä. – Paineet ensi kuun konferenssiin ovat erittäin kovat, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Antti Ronkainen kommentoi. Paineita voi lisätä se, että päätös tulee tehdä niin, että kaikki jäsenet ovat fyysisesti paikalla. Mikäli neuvottelut epäonnistuvat heinäkuussa, pitää saada sovittua uusi kokouspäivä. Päätöksen viivästyminen ei olisi hyvä juttu, sillä brexit-neuvottelut ja koronakriisi painavat päälle. – Jos olisi päätettävänä vain budjetti, niin tässä menisi loppuvuoteen, mutta nyt on koronakriisi, joten asiasta pitäisi sopia nopeasti. Sitten on vielä brexit-neuvottelut, joten on varmaan suurempi paine saada nopeasti päätöksiä sisään, Ronkainen sanoo. Koronakriisi luo kiirettä, koska koko elpymispaketin tarkoitus on auttaa koronan kourissa kuristuneita EU-maita. Britannia taas on vielä vuoden loppuun EU:n jäsensopimusten piirissä, minkä jälkeen siirtymäkausi loppuu. Mikäli sopua ei EU:n ja Britannian välille tule, päädytään sopimuksettomaan tilaan. Brexit-neuvotteluilla itsellään alkaa olla kiire. Lisäksi EU:lle ja sen jäsenmaille olisi edullista saavuttaa nopea sopu elpymispaketin ja rahoituskehyksen suhteen, jotta niistä päättäminen ei mene päällekkäin brexit-neuvotteluiden kanssa. EU:n perussopimukset voivat kaataa esityksen Suomi ja useat muut maat ovat kritisoineet komission esitystä 750 miljardin elpymispaketista. Suomi on linjannut esimerkiksi, että lainojen suhde paketin kokonaismäärästä pitäisi olla korkeampi, jakokriteereiden pitäisi olla sidottu paremmin koronakriisiin, lainan maksuajan pitäisi olla lyhyempi ja paketti pitäisi jakaa maille nopeammin. Pääministeri Sanna Marin kertoi perjantaisen kokouksen jälkeen, ettei Suomi ole kritiikkinsä kanssa yksin. Moni maa esitti Eurooppa-neuvoston kokouksessa samansuuntaisia näkemyksiä. Ronkainen ei kuitenkaan pidä mahdottomana, että sopimukseen päästäisiin, sillä mikään maa ei täysin vastustanut esitystä. – Esitykseen halutaan enempi muutoksia ja luulen, että muutokset ovat saatavissa. Maat saattavat hyväksyä elpymispaketin ja monivuotisen rahoituskehyksen, jos se on heille hyödyllinen. Monivuotisessa rahoituskehyksessä on pyritty ottamaan huomioon kaikkien maiden tarpeet. – Kompromissi varmasti liittyy siihen, mitä kukakin saa. Jos jokainen saa itselleen tärkeää rahaa, kompromissi varmasti on mahdollinen. – Pohjaesityksessäkin kaikki saa jotain. Siinä on koheesiorahoja itään ja Suomellekin maataloustukia. Nettomaksajille tärkeistä maksuhyvityksistä ei olla luopumassa, eli budjettia ei olla radikaalisesti uudistamassa, niin kuin aikaisemmin piti tehdä. Paketti voi kuitenkin kaatua erimielisyyksien sijaan oikeudellisiin ongelmiin. Maiden perustuslakien lisäksi sen tulee läpäistä EU:n omat perussopimukset. Ronkainen kertoo, että oikeusoppineiden ja asiantuntijoiden keskuudessa on nostettu esiin ajatus siitä, että elpymispaketti olisi artikla 310 vastainen. Artikla 310 kieltää velanoton, jota on nyt tarkoitus ottaa elpymisrahaston ja monivuotisen rahoituskehyksen toteutumista varten. – Unionin perusperiaatteita tässä kyseenalaistetaan, ja siitä varmasti tullaan käymään vääntöä. Komissio ei ole vielä kertonut, miten se aikoo perustella tämän oikeudellisesti.