Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Kunnille ehkä mahdollisuus tuottaa terveyspalveluja itse – Uusi STM:n kansliapäällikkö: "Vaikeita kohtia uudistuksessa on kaksi"

Voivatko kunnat tuottaa edelleen omat sosiaali- ja terveyspalvelunsa? Entä saako Uusimaa oman sote-ratkaisunsa? Näitä kahta asiaa selvitetään sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tulevan kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan tällä hetkellä kiireesti. Selvitysten tulee olla valmiina vuoden loppuun mennessä. – Uusimaa on ehkä nyt vielä akuutimpi. Perjantaina on Uudenmaan alueen iso kuntakokous, jossa käydään virkamiesvalmistelua läpi ja kuullaan kuntia. Pääministeri Antti Rinne (sd.) on linjannut, että tuleva sote-uudistus pohjautuu 18 maakunnan alueisiin ja päävastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta on julkisella sektorilla. – Maakuntamallilla mennään, se on se pääsääntö, mutta löytyykö Uudellemaalle joku muu ratkaisu – sitä tässä lähdetään tekemään, Varhila kertoo. Kunnilta on kysytty, mitä palveluja he haluaisivat tuottaa itse Valtioneuvosto nimitti torstaina ylijohtaja Kirsi Varhilan sosiaali- ja terveysministeriön uudeksi kansliapäälliköksi. Varhila kertoo, että kunnille on lähetetty heinäkuussa kysely, jossa ne saavat kertoa, mitä lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja ne haluaisivat tuottaa, jos se on mahdollista. Vastauksia ministeriö odottaa 13. syyskuuta mennessä. Varhilan mukaan maakuntien kokoisten alueiden on tarkoitus toimia sote-palvelujen järjestäjinä ja tuottajina, mutta halutessaan ne voisivat käyttää kuntaa tuottajana. Tai ainakin sitä mahdollisuutta selvitetään parhaillaan. Osa kunnista on ilmaissut halunsa tuottaa omat sote-palvelunsa jatkossakin. – Nyt ajateltiin kysyä kunnilta suoraan, miten he tämän näkevät, Varhila toteaa. Uudessakin sote-mallissa voi olla perustuslaillisia ongelmia Saadaanko sote tällä hallituskaudella vihdoin maaliin? – Se on hyvä kysymys, Varhila vastaa. – En ainakaan itse uskalla sanoa yhtään enempää ennen kuin ollaan eduskunnassa asti. Mallina tämä on selkeämpi kuin edellinen, mutta tässä on nämä kaksi erillisselvitystä Uudestamaasta ja kunnista tuottajina. Ne sisältävät vaikeita kohtia. Varhila ei uskalla myöskään luvata, että tämä uudistus välttäisi perustuslailliset ongelmat. – Jos tässä jotain on oppinut, niin sen, että sitä ei kannata koskaan ennakoida. Se on vaikea rasti. Varsinkin nämä kaksi erillisselvitystä voivat sisältää sellaisia kohtia, joissa voi olla perustuslaillisia ongelmia, koska niitähän emme ole koskaan arvioineet. Varhila aikoo uudistaa erityisesti sosiaaliturvajärjestelmää Varhila aloittaa kansliapäällikön tehtävässä lokakuussa. Virkakausi kestää viisi vuotta. Kansliapäällikkö on ministeriön korkein virkamies. Hän johtaa, kehittää ja valvoo ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa. Varhila on iloinen, että tuli valituksi tehtävään. – Jossain kohtaa täytyy alkaa vääntää omia ajatuksia koko STM:n johtamiseen ja erityisesti sosiaaliturvajärjestelmän uudistamiseen sekä työ- ja tasa-arvoasioihin. Sosiaali- ja terveysministeriössä vuodesta 2013 työskennellyt Varhila on toiminut ministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosaston osastopäällikkönä vuodesta 2017 ja toiminut myös kansliapäällikön ensimmäisenä sijaisena. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa aluehallintovirastossa johtajana sekä Lääninhallituksessa osastopäällikkönä. Koulutukseltaan Varhila on valtiotieteiden maisteri. Arto Kujala Rikosseuraamuslaitoksen johtoon Hallitus nimitti torstaina Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajaksi kauppatieteiden maisteri, ylijohtaja Arto Kujalan . Pääjohtajan virka on viisivuotinen. Kujala aloittaa tehtävässään syyskuussa. Kujala on toiminut oikeusministeriön kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosaston osastopäällikkönä marraskuusta 2012 lähtien. Aiemmin hän on toiminut muun muassa saman osaston apulaisosastopäällikkönä, Rikosseuraamusviraston vankeinhoitojohtajana ja sisäministeriön poliisiosaston suunnittelujohtajana. Kujalalla on laaja kokemus strategisesta johtamisesta.