Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Tiukat keinot käyttöön: Biojätteen erilliskeräys pakolliseksi jokaiselle taajamatalolle, pakkauskeräys vähintään viiden asunnon kiinteistöille

Jätteiden erilliskeräys tulee pakolliseksi kaikissa vähänkin suuremmissa taajamissa, jos tuore ympäristöministeriön työryhmän ehdotus päätyy lainsäädäntöön. Ehdotuksen mukaan muovi-, kartonki-, metalli- ja lasipakkaukset olisi lajiteltava erikseen kaikissa vähintään viiden asunnon kiinteistöissä asuinpaikasta riippumatta. Näin on siitä huolimatta, että pakkausjätettä koske tuottajavastuu. Yli 10 000 asukkaan taajamissa biojäte olisi kerättävä erikseen jokaisessa kiinteistössä, omakotitaloja ja yrityskiinteistöjä myöden. Suomi on kaukana tavoitteista Ehdotuksilla tavoitellaan yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostamista EU-velvoitteiden vaatimalle ja jatkuvasti tiukkenevalle tasolle. Vaikka kiertotalous korostuu julkisissa puheissa koko ajan, on yhdyskuntajätteen kierrätysaste jumittanut käytännössä paikallaan. Tuoreimmat tilastot ovat vuodelta 2017, jolloin kierrätysaste oli 41 prosenttia. Matkaa EU-tavoitteisiin on hurjasti, sillä jo ensi vuonna kierrätysasteen pitäisi olla 50 prosenttia. Tämän jälkeen vaatimus kasvaa viisi prosenttia aina viiden vuoden välein. Suomessa eniten tekemistä on biojätteen sekä muovipakkausten erilliskeräyksessä. Toisaalta digitalisaatiosta johtuva paperin käytön vähentäminen vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista, sillä paperi on perinteisesti kiertänyt erittäin tehokkaasti. Vaikutuksia myös Rinki-keräyspisteisiin Vähintään viiden asunnon kiinteistöille suunniteltu pakkausjätteen erilliskeräys koskisi työryhmän mukaan 2,7 miljoonaa ihmistä. Siirtymäaikaa olisi kaksi vuotta lain voimaantulosta. Pakkauskeräys tuotaisiin siis velvoitteena kotipihoihin, vaikka tuottajayhteisön Rinki-pakkauskeräyspisteiden verkosto onkin alkanut toimia kohtuullisesti. Kiinteistöiltä kerätty pakkausjäte kuuluisi edelleen tuottajavastuun piiriin. Sksi se kuljetettaisiin tuottajayhteisölle, joka puolestaan maksaisi osan tästä aiheutuvista kustannuksista. Kiinteistökohtaisen erilliskeräyksen ulkopuolelle jääville olisivat edelleen tarjolla alueelliset tuottajayhteisön keräyspisteet. Verkostoa olisi kuitenkin muutoksen jälkeen mahdollista purkaa kartonki, lasi- ja metallipakkausten kohdalla. Nykyisin velvoite on 1 850 pistettä, ehdotuksen mukaan jatkossa tuhat. Toisaalta muovinkeräyspisteitä tulisi tuplata niin, että niitäkin olisi saman verran nykyisen 500 pisteen sijaan. Kaikilla pisteillä olisi siis kaikkien jakeiden vastaanotto. Käytännössä pisteet keskittyisivät nykyistä selvemmin haja-asutusalueiden liepeille. Pienkompostointi voisi myös kelvata Biojätteen erilliskeräystä koskeva ehdotus olisi selvästi tiukempi, sillä se koskisi jokaista kiinteistöä suuremmissa taajamissa. Linjaus koskisi 3,6 miljoonaa ihmistä, ja siirtymäaikaa olisi neljä vuotta. Tiukka linja johtuu siitä, että biojätteellä on mahdollista nostaa yhdyskuntajätteen kierrätysastetta ripeämmin kuin muilla jätejakeilla. Keräys olisi mahdollista toteuttaa myös kimppakeräyksenä esimerkiksi kortteleittain, kohtuullisen kävelymatkan päässä jokaiselta kiinteistöltä. Myös pienkompostointi voisi kelvata ratkaisuksi. Julkisille ja esimerkiksi työpaikkakiinteisetöiltä kiinteistöille erilliskeräyksen raja määriteltäisiin muun muassa syntyvän jätteen kilomäärän perusteella. Poikkeuksia ympäristön ja tekniikan perusteella Ehdotuksen mukaan erilliskeräysvelvoitteista voitaisiin poiketa muun muassa silloin, kun niiden ympäristövaikutukset voitaisiin osoittaa huonommiksi kuin sekakeräyksesä. Poikkeus olisi mahdollinen myös teknisistä syistä. Esimerkkinä työryhmä mainitsee biojätteen jäätymisen talvella Pohjois-Suomessa. Myös erilliskeräyksen korkeat kustannukset voisivat olla poikkeamisperuste. Tässä olisi kuitenkin huomioitava myös sekajätteen aiheuttamien ympäristö- ja terveysvaikutusten kustannukset. Lakimuutoksia tarvitaan ensi heinäkuuksi Nämäkin muutokset saattaisivat toteutuessaan olla vasta alkua. Työryhmän mukaan toimenpiteet eivät todennäköisesti riitä kierrätystavoitteiden saavuttamiseen. Tämä johtuu erityisesti siitä, ettei keräysvelvoite takaa vielä sitä, että jätteet myös lajitellaan. Ihmisten asenne ja viitseliäisyys vaikuttavat ratkaisevasti lajittelutehokkuuteen. Lisätiukennuksia tai kokonaan uusia menetelmiä tulee työryhmän mukaan harkita jo vuonna 2023, elleivät kierrätystavoitteet näytä täyttyvän. Käyttöön voisivat tulla myös kierrätykseen kannustavat jätetaksat ja verotusmuutokset. Työryhmän työn taustalla vaikuttavat useat eri direktiivit jätedirektiivistä kaatopaikkadirektiiviin. Suomen on tehtävä niiden vuoksi muutoksia jätelainsäädäntöön jo ensi heinäkuun viidenteen päivään mennessä. Työryhmä ehdottaa lainsäädäntöön monia muitakin muutoksia. Näihin kuuluu esimerkiksi tuotteiden valmistajia koskeva vaatimus, joka koskee laitteiden varaosia ja korjausmahdollisuuksia sekä päivitystä. Merkittävä muutosehdotus on myös pakkausten tuottajavastuuta koskevan liikevaihtorajan poistaminen vuodesta 2022 alkaen. Tällä hetkellä tuottajavastuu koskee vain vähintään miljoonan euron liikevaihdolla toimivia yrityksiä, minkä työryhmä katsoo vääristävän markkinoita. Lisäksi ehdolla on määräys, joka estäisi kierrätystä varten erilliskerätyn pakkausjätteen toimittamisen polttoon silloinkin, kun se olisi taloudellisesti edullisempaa. Tällä estettäisiin kierrätysjärjestelmän vuotoja. Kielto ei koskisi energiajätteen erilliskerätystä. Lisäksi kunnille tulisi velvoitteita järjestää alueellisia keräyksiä muun muassa puutarha- ja rakennusjätteelle. Tekstiilijätteen alueellinen keräys tulisi aloittaa viimeistään vuonna 2023.