Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Taidekoulun aikuisopiskelijat hapuilevat, kokeilevat ja onnistuvat – päättötyönäyttelyn pääteokset kirkastuvat koristelematta

Kuvataide Jälki. Porin taidekoulun aikuisten päättötyönäyttely. Annina Palonen, Eila Haapalahti, Heidi Lammi, Miia Ylikoski, Nova Liiho ja Riikka Raitio P-galleriassa 28. kesäkuuta saakka. Haipuilua, kokeilua, kunnianhimoa, yrittämistä korkealta ja kovaa. Mutta myös maksimaalisen yltäkylläistä, häiritsevästi alleviivaavaa ja huonolla tavalla äärimmäistä. Tätä kaikkea on olemukseltaan aloitteleva taide, sellaista kuin sen kaiketi pitääkin olla. P-gallerian kesäkuun näyttely esittelee Porin taidekoulun aikuisten päättötyönäyttelyn portfoliot teosesimerkkeineen. Kuuden vastavalmistuneen kuvataide koostuu maalauksista, grafiikasta ja keramiikkaveistoksista, sekatekniikkaan tukeutuvia töitä unohtamatta. Annina Palosen maalatussa naisfiguurissa on kaikki kohdallaan. Miia Ylikosken memento mori-henkinen työ, jossa kasvillisuus puskee keraamisen kallon läpi olisi kertakaikkisen hieno ilman kolmen muun veistoksen ja kahden grafiikanteoksen kehyskertomustaankin. Tarinallinen ja raakamateriaalinen rönsyilevyys vaivaa myös Nova Liihon luopumisen tuskaa kuvaavaa, akryyliteosten sarjaa. Pieniä oivalluksia sisältävien maalausten kohokohta on teoksista yksiulotteisin ja värittömin—Kallon kivirannalle sijoittuva, seesteinen maisema. Riikka Raition People Are Strange -kollaasi kuvittaa ihmisyyden vastakohtaisia ulottuvuuksia niitä alleviivaten. Maalaustaustoja eri materiaaleihin yhdistävissä, muissa sekatekniikkatöissään taiteilija muuttaa musiikin rauhattomiksi mosaiikeiksi, joissa rimpuilu ja räiskyvyys saavat visuaalisen muodon. Gallerian pikkuhuoneen tunnelmaa tasoittavat Eila Haapalahden pumpuliset akvatinta- ja etsaus-, sekä kartonkigrafiikan työt. Niiden parissa pulahdetaan hetkeksi heräilevän metsän lempeävetiseen lampeen. Heidi Lammin Minun petoni -keramiikkaolentojen kaksikko on ilmaisuvoimaltaan täydellinen—fantasiahahmot ovat kuin suoraan Kuinka lohikäärme kesytetään –elokuvasarjasta. Ei ole erikoista että jännittävät pedot vievät ajatukset populaarikulttuuriin: taiteilijan mukaan innoitus veistoksiin löytyy videopelien maailmasta. Dynamiikaltaan ja tekniikaltaan tämä herkullisen rennosti toisiaan tutkaileva, mustavalkoinen teospari on näyttelyn ylivoimainen kohokohta. Aloittelevan taiteen herättämä pääajatus olkoonkin tämä: Paras jälki loistaa kirkkaiten läpi koristelematta. Rohkeutta tähän, vastavalmistuneet taiteilijat. Juttua korjattu 6.6. kello 19.01. Annina Palosen nimi oli jutun keskivaiheilla kirjoitettu virheellisesti Annina Palokoskeksi.