Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Viime keväänä alkanut uniapneabuumi yllätti Satasairaalan, eikä hoitoon hakeutuvien määrä ole vieläkään laskenut – Tänä vuonna lähetteitä on tehty jo 400, hoitolaitteet menevät ”kädestä suuhun”

Satasairaalassa ollaan edelleen hämmästyneitä viime vuoden keväällä alkaneesta uniapneahoitoihin hakeutuvien piikistä. Tuolloin uutisointi edesmenneen Yö-laulaja Olli Lindholmin kärsimästä sairaudesta herätti monet tarkastelemaan omaa unen laatuaan. Huhtikuun alussa Satasairaalan keuhkosairauksien ylilääkäri Eija Nieminen kertoi uniapnealähetteitä syntyneen kahden viikon aikana huimat 180, kun aikaisemmin määrä oli ollut lähes kaksi kertaa pienempi. Nyt, kuukausia myöhemmin, tilanne ei edelleenkään ota laantuakseen. Niemisen mukaan mennyt vuosi on ollut aivan poikkeuksellinen uniapnean osalta. – Ajattelin itsekin, että tulisi vain muutaman kuukauden tiiviimpi vaihe, mutta sille tasolle yhteydenottojen, lähetteiden ja potilaiden määrä on melkeinpä jäänyt. Ei se ollutkaan mikään ohimenevä juttu, hän summaa. Pelkästään alkuvuoden aikana uniapneaan liittyviä lähetteitä on kerääntynyt jo 400. – Lähetteen jälkeen tehdään unirekisteröinti, ja sitten sen jälkeen osa ihmisistä saa nukkumisen aikana käytettävän CPAP-laitteen. Buumi yllätti Satasairaalan, eikä se ollut osannut varautua yhtäkkiseen potilasmäärän kasvuun. Niemisen mukaan potilaat joutuvat nyt jonottamaan hoitoon pääsyä keskimäärin 2–3 kuukautta sen jälkeen, kun uniapnean mahdollisuus on todettu esimerkiksi terveyskeskuksessa. Hoitotakuussa eli kuudessa kuukaudessa on silti toistaiseksi pysytty. – Henkilökuntamäärää ei ole lisätty, vaan töitä tehdään samalla porukalla kuin ennen. Uniapnean hoitoon käytettävän cpap-laitteen käytössä opastavia hoitajia tarvittaisiin enemmän, sillä potilaat tarvitsevat paitsi opastusta laitteen käytössä, myös ohjausta muissa uniapnean hoitoon liittyvissä asioissa, Nieminen sanoo. Tällä hetkellä Satasairaalassa työskentelee neljä kokopäiväistä unihoitajaa. Kiirettä on helpottanut muun muassa viime vuosina yleistynyt uniapneaoireiden etäseuranta, mutta jos potilaiden määrä pysyttelee samana, on sairaalaan Niemisen mukaan pakko saada lisätyövoimaa. Uniapnean hoitoon tarkoitettuja CPAP-laitteita on riittänyt kaikille, vaikka tilanne onkin Niemisen mukaan "aika kädestä suuhun". Laitteita tilataan tarpeen mukaan, sillä isompi määrä varastoituna veisi sairaalassa paljon tilaa. Uusia laitteita tilataan Satasairaalaan 20–30 kappaletta joka viikko. Viime vuonna laitteita jaettiin tuhatkunta, kun aikaisemmin vastaava luku oli noin 600. Kaiken kaikkiaan Satasairaalalla on tällä hetkellä noin 5 500 hoidettavaa uniapneapotilasta, joilla on käytössä CPAP-laite. Lievemmissä tapauksissa sairauden hoitokeinoja ovat hampaisiin asennettava kisko, jolla hengitysteihin saadaan tehtyä lisää tilaa, sekä nukkumisasennon korjaaminen selin makuulta esimerkiksi kyljelleen. Hoitoon pääsyn odottelu on herättänyt Niemisen mukaan jonkin verran närää potilaissa, mutta nykyisillä resursseilla nopeampaan toimintaan ei yksinkertaisesti pystytä. Kaikkein vaikeimpia tapauksia ja työkunnon menettämisen kannalta riskialttiimpia potilaita on pyritty priorisoimaan. Jonoista huolimatta "uniapneabuumi" on Niemisen mielestä ennen kaikkea myönteinen ilmiö. – On hienoa, että ihmiset lähtevät selvittämään asiaa ja tunnistamaan oireitaan. Yleisin oirehan on väsymys, jota voi tulla niin monesta muustakin syystä. Siinä ei välttämättä tule uniapnea heti ensimmäisenä mieleen. Uniapnea on ylähengitysteitä ahtauttava sairaus, joka aiheuttaa unen aikana ilmeneviä hengityskatkoksia. Katkot kestävät muutamista sekunneista jopa yli minuuttiin. Katkojen määrä tunnissa kertoo sairauden vaikeusasteesta. Merkittävin aiheuttaja on ylipaino, mutta kaulan ja kasvojen rakenteelliset tekijät sekä kilpirauhasen vajaatoiminta voivat vaikuttaa sen kehittymiseen. Sairastavat ovat useammin miehiä ja 40–65-vuotiaita. Arviolta jopa puoli miljoonaa suomalaista sairastaa uniapneaa, valtaosa tietämättään. Hoitamattomana riski kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin, aivoverenkiertohäiriöön ja keuhkovaltimoverenpainetautiin kasvaa. Sairauteen liittyy myös verenpainetaudin ja tyypin 2 diabeteksen riski. Hoitona on usein CPAP-laite eli ylipainehengityshoito. Lähde: Hengitysliitto