Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Näiden syiden vuoksi Satakunnan kuntien talous laahaa ja jatkaa syöksyä – ”Tämän vuoden luvut tulevat olemaan monilla kunnilla aivan kamalia”

Satakunnassa jo useampi kunta on ilmoittanut, että kuluva vuosi tulee olemaan niille taloudellisesti rutkasti tappiollinen. Puhutaan jopa ennätyssuurista tappioista. Syitä ongelmiin on monia ja yksittäisten kuntien tapauksessa muuttujia on useita. Kuntaliiton pääekonomistin Minna Punakallion mukaan Satakunnassa mennään alempana kuin Suomessa keskimäärin. – Viime vuonna Satakunnan kuntien keskimääräinen tilikauden tulos oli miinuksella 208 euroa yhtä asukasta kohden. Koko maan arvo puolestaan on lähellä nollaa, vain vähän miinuksen puolella. Satakunnassa vaihtelu kunnittain on suurta. Plussalle ylsivät Säkylä, Siikainen, Nakkila ja kriisikunnan maineessakin ollut Jämijärvi. Rumimpia tappioita (€/asukas) tekivät Honkajoki (-667€) ja Merikarvia (-528€) – Aina pitää muistaa toki se, että yhden vuoden tunnuslukuihin voivat vaikuttaa jotkin satunnaisetkin asiat, Punakallio muistuttaa. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen. Vaikka satunnaisia muuttujia onkin, niin isossa kuvassa tilanne on viime vuoden lukujen perusteella erittäin hankala useassakin kunnassa, eikä Punakallio lupaa tälle vuodelle yhtään sen parempaa. – Tämän vuoden luvut tulevat olemaan monilla kunnilla aivan kamalia, Punakallio kertoo yleisellä tasolla rajaamatta tilannetta pelkästään Satakuntaan. Mitä kunnat sitten olisivat voineet tehdä toisin, jotta heikoilta luvuilta olisi vältytty? Punakallio toteaa, että kovin vähän, sillä lukujen takaa löytyy asioita, joille kunnat itse eivät juuri voi mitään. – Esimerkiksi valtionosuuksien leikkaukset vaikuttivat isosti jo viime vuonna ja vaikuttavat tänä vuonna vielä enemmän, kun ne toteutetaan täysimääräisesti. Valtionosuudet vähenivät vuonna 2018 kaikkiaan 40 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta ja tänä vuonna ne vähenevät vielä lisää 70 miljoonan euron edestä. – Tämä heikentää kunnan tulopuolta ja sillehän ei yksittäinen kunta voi tehdä mitään. Yhtä ongelmallinen ja tekemätön paikka kunnille ovat verotuksessa esiintyneet ongelmat. Punakallio kertoo, että vuonna 2017 maksettiin liikaa veroja muun muassa kikystä johtuneiden muutosten vuoksi. Tämä heijastui vuoteen 2018 niin, että veronpalautuksia maksettiin paljon ennakoitua enemmän. – Sitä voisi kuvailla vaikka verotuksen rytmihäiriöksi. Se teki kuntien verotuloihin vuoden 2018 lopulla kuopan. Hieman helpotusta kunnille on luvassa näillä näkymin vuonna 2020. – Silloin poistuu paljon valtionosuusleikkauksia ja veropohjan teknisten häiriöidenkin vaikutus lienee poissa. 2020 moni asia parantuu kuntien näkövinkkelistä. Ratkaisuja kuntatalouden ongelmiin on tarjottu useita ja yksi niistä on kuntaliitosten tekeminen. Punakallio kuuluu kuntaliitosten puolestapuhujiin. – Tutkimuksissahan on havaittu, että kuntaliitoksissa ei ole hirveästi saatu säästöjä ja samalla reuna-alueiden palvelut ovat heikentyneet. Näistä syistä moni pienempi kunta pelkää niitä, mutta silti pidän niiden pohtimista järkevänä. Punakallio perustelee kantaansa tulevaisuuteen varautumisella. – Pieni kunta ei välttämättä toki saavuta mitään mielettömän isoja kustannusetuja, niin silti mielestäni laajemmat hallinnolliset rajat ovat kestävämpiä miettimään pidemmällä aikavälillä näitä tulevaisuuden haasteita. Suomessa on yhä todella paljon pieniä kuntia, joille haasteet ovat tulossa eteen jo aivan lähivuosina. Näihin kuuluvat myös Satakunnan pienimmät kunnat. – Mitä aikaisemmin näitä kysymyksiä pohditaan ja sitä yhteistä hiiltä pystyttäisi puhaltamaan, niin sitä parempi.