Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Pudonneessa ukrainalaiskoneessa tapahtui ”jotakin katastrofaalista” – asiantuntija löytää turmasta outoja yksityiskohtia

– Lentokoneessa tapahtui jotakin todella poikkeuksellista. Näin tiivistää arvionsa Iranin keskiviikkoisesta lentoturmasta lentotekniikan professori Stephen Wright Tampereen yliopistosta. Hän on työskennellyt muun muassa useilla lentoyhtiöillä ja perehtynyt myös tutkimuksissaan erityisesti lentoturvallisuuteen ja -teknologiaan. Ukrainalaisen Ukrainian International Airlines -lentoyhtiön (UIA) matkustajakone joutui varhain keskiviikkoaamuna onnettomuuteen Iranin pääkaupungin Teheranin lähistöllä. 167 matkustajaa, joukossaan ainakin kymmenen ruotsalaista, ja yhdeksän miehistön jäsentä kuoli. Maahansyöksy tapahtui vain hieman sen jälkeen, kun Iran oli tehnyt ohjusiskuja Yhdysvaltojen sotilastukikohtiin Irakissa. Wright arvioi kuitenkin jo aiemmin keskiviikkona uutistoimisto AFP:lle, ettei kyse ole alasampumisesta. Mikään ei tällä hetkellä viittaa turman liittymisestä konfliktiin. Professori korostaa, että onnettomuudesta on vain vähän aikaa, mutta joka tapauksessa se vaikuttaa jo nyt perin erikoiselta. Turvallinen kone UIA lensi maahan syöksyneen PS752-lennon Boeingin 737-800-lentokoneella. Boeing 737-800 kuuluu maailman yleisimpiin konetyyppeihin, ja esimerkiksi Norwegian omistaa yli 100 vastaavaa konetta. Konetyypille ei ole aiemmin sattunut vastaavia onnettomuuksia – Wright huomauttaa, että ongelmissa oleva 737 MAX -konetyyppi kuuluu saman koneperheen erilliseen sukupolveen. 737-800 lanseerattiin vuosituhannen vaihteessa, joten Wright kutsuu sitä jo ”kypsäksi” konemalliksi. – Sanoisin, että se on hyvin turvallinen konetyyppi. Sillä oli alkuvaiheessa pikkuvikoja muun muassa hätäuloskäyntien tiivisteiden korroosion kanssa. Kuulostaa hullulta, mutta on aivan tavallista, että koneiden vahvuudet ja heikkoudet löytyvät vasta käytön myötä, Wright kertoo. Onnettomuudessa käytetty koneyksilö oli toimitettu Boeingilta UIA:lle heinäkuussa 2016 ja ollut tähän asti moitteeton. Se oli läpäissyt teknisen tarkastuksen viimeksi maanantaina. Ukrainan suurlähetystö Iranissa rajasi pian onnettomuuden jälkeen terrori-iskun mahdollisuuden pois ja syytti turmasta moottorivikaa. Lähetystö perui kuitenkin puheensa myöhemmin keskiviikkona ja sanoi viranomaisten selvittävän onnettomuuden syytä. Wright pitää moottorivikaa epätodennäköisenä selityksenä senkin perusteella, että nykyaikaiset koneet pystyvät lentämään poikkeustilanteessa myös yhdellä moottorilla. – Varsinainen lentovaihehan on moottoreille helppo osuus. Nousu tarvitsee sen sijaan erityistä voimaa, hän toteaa. Pommi mahdollinen Turmalentokone oli saapunut Teheranin Imaami Khomeinin kansainväliselle lentoasemalle Kiovasta kello yhden aikaan tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Kone vietti yön lentokentällä. Koneiden yöpyminen vierailla kentillä on tavanomainen toimenpide esimerkiksi miehistöjen työajat ja melurajoitteet huomioiden. On periaatteessa mahdollista, että koneeseen on tehty sabotaasia lentokentällä, mutta se puhuu ainakin iranilaista tihutyötä vastaan, että valtaosa turman uhreista oli iranilaisia. PS752-paluulennon Kiovaan oli määrä lähteä Teheranista keskiviikkona kello 5.15, mutta tuntemattomasta syystä lähtö viivästyi 57 minuutilla. Lennon tietoja, kuten nopeus- ja korkeuslukuja, on internetissä julkisesti saatavilla . Niiden perusteella koneen nousu näyttää sujuneen ongelmitta, Wright sanoo. Kone ehti saavuttaa 2 415 metrin korkeuden. Sitten tapahtui jotain. – Data loppuu kuin seinään. Tämä on merkillistä: muistan vastaavan käyneen vain MH370:n kaltaisissa tapauksissa [vuonna 2014 Intian valtameren yllä kadonnut malesialaiskone, toim. huom.]. Silloin joku tai jokin katkaisi datan lähetyksen, Wright kertoo. Jopa maaliskuussa 2015 Alppeja päin lentäneestä Germanwingsin koneesta on saatavilla sen syöksyä kuvaava data, Wright painottaa. – Tavallisesti tiedonvälitys katkeaa vain, kun lentokoneessa tapahtuu jotakin katastrofaalista. Toisena esimerkkinä tällaisesta tilanteesta Wright mainitsee vuoden 1988 Lockerbien terrori-iskun, jossa pommi pudotti Pan Am -lentoyhtiön matkustajakoneen pikkukaupunkiin Skotlannissa. 270 ihmistä sai surmansa. Eli keskiviikonkin turmassa voi olla kyseessä pommi? – Se on mahdollista, Wright myöntää. – Tiedämme vielä melko vähän. Olen yrittänyt käsittää muun muassa turmasta kuvatun videon avulla koneen ongelmia. Iranin valtiollinen uutistoimisto ISNA on julkaissut Twitterissä videon, jossa turma väitetysti näkyy. Videolla ilmeisesti tulessa oleva lentokone syöksyy alaspäin ja lopulta osuu maahan valtavan räjähdyksen saattelemana. Videon aitoutta ei ole voitu vahvistaa. Ei hätäviestiä Tapauksen poikkeuksellisuudesta viestii myös se, ettei koneen miehistö ehtinyt lähettää minkäänlaista hätäviestiä. – Jos nousun aikana olisi ilmennyt ongelmia, miehistö olisi ottanut yhteyden lennonjohtoon, Wright sanoo. Tämä olisi voitu tehdä radioyhteydenkin katkettua syystä tai toisesta, sillä lentokoneiden transpondereissa eli signaalilähettimissä on yleismaailmallisesti käytössä olevat koodit esimerkiksi radiohäiriötä, hätätilaa ja kaappausta varten. – Hätätilaa tarkoittavan koodin 7700 näppäilee aika nopeasti, Wright havainnollistaa. Maahansyöksyn syyt selvinnevät onnettomuustutkinnassa, jonka jatko on tosin vielä jokseenkin epäselvä. Se tiedetään, että turmakoneen molemmat lentotietoja tallentavat mustat laatikot on jo löydetty. Niiden datasta ja koneen pirstaleista voidaan yhdessä tehdä varsin vedenpitäviä päätelmiä ainakin mahdollisesta räjähteestä koneessa. Turmamaa Iranin viranomaisten ohella ainakin ukrainalaisten tutkijoiden odotetaan ottavan osaa selvityksiin. Wright arvioi, että myös koneen moottorin valmistusmaa Ranska tulee näyttelemään tärkeää roolia tutkinnassa. Iranin lentoviranomainen on jo sanonut, että koneen valmistusmaata eli Yhdysvaltoja ei oteta mukaan tutkimuksiin. Teheranin turma oli UIA:n 28-vuotisen historian ensimmäinen. Lentoyhtiö lentää päivittäin myös Helsingin ja Kiovan väliä. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja pääministeri Oleksi Hontšaruk ovat korostaneet, ettei maahansyöksyn syyllä tule spekuloida ennen mustien laatikoiden tutkimuksia.