Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Rinteen hallituksen ohjelman tavoite työllisten määrän nostamisesta on entistä tähdellisempi – Valtion ja kuntien velkasalkun kantajien urakka vain kasvaa

Vaalien alla toisteltu ja Rinteen hallituksen ohjelman tavoite työllisten määrän nostamisesta on entistä tähdellisempi. Tätä perustelevat tuoreet viralliset tilastot julkistalouden velkaantumisesta. Se on jatkunut niin valtiontaloudessa kuin myös paikallishallinnossa eli kuntapohjaisessa julkishallinnossa. Kansantalouden tilinpidon (Tilastokeskus) mukaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä julkisyhteisöjen velka kasvoi noin 600 miljoonalla eurolla ja vuoden takaiseen verrattuna kasvu oli 3,1 miljardia euroa. Vuoden alkuneljännes toi siis runsaan satasen lisää velkasalkkuun jokaista kansalaista kohti. Nyt julkista velkaa on runsaat 25 000 euroa kansalaista kohti. Valtion ja kuntien piikkiin otettu bruttovelkamme on noin 138,8 miljardia euroa. Velanotto ei ole lähtökohtaisesti kehnoa taloudenpitoa, mikäli vain pidetään huoli, että lainaraha käytetään uuden rakentamiseen ja tiedossa on maksuvaraa takaisinmaksuun ja korkoon. Jokapäiväiset kulutusmenot on kyettävä tietysti kattamaan ensin. Aika monessa kunnassa lainarahat on kyllä käytetty uuden rakentamiseen, mutta kohteisiin, jotka ovat tuoneet lisää kuluja. Nyt on jouduttu havahtumaan myös korjausvelan todellisuuteen, kun rakennukset ja yhteiskunnan perustekniikka ovat kuluneet loppuun. Niiden uusintaminen johtaa lisävelkaantumiseen, koska harva kunta on tallettanut taseisiinsa talteen mitään tulevaisuuden varalle tai vanhentuvan omaisuusmassan korvausinvestointeihin. Työllisyystavoitteen toteutumista ei kiirehdi yksi julkinen taloutemme. Työtä ja toimeentuloa tarvitsevat myös yksityistaloudet, joiden velka nousi viime vuoden lopussa 127,3 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista. Suomen Pankki soitti toukokuussa tilastojulkistuksessa aiheellisesti hälytyskelloa. Tavallista on, että Suomen velkaantumista tasoitellaan vertailuilla muihin maihin. Kreikka ja Italia nostetaan esimerkeiksi, mutta ei hyvässä, vaan varoitukseksi. Vaikka vaaleissa nostetaan mikä tahansa porukka lupauksineen valtaan, ei velanmaksun arki muutu mihinkään.