Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Arvio: Pertti Rajalan Satakunta 1918 käsittelee maakunnan kohtalonvuosia monipuolisesti, mutta teoksella on myös puutteensa

Kirjat Pertti Rajala: Satakunta 1918. Satakuntaa ja satakuntalaisia sisällissodan syövereissä. PR-Kustannus, omakustanne 2019. 240 sivua. Viime vuonna ilmestyneeseen runsaaseen sisällissotakirjallisuuteen sisältyi myös Suomen tiettyjä alueita koskevia hyviä selvityksiä. Dosentti Seppo Aallon perusteellinen ja objektiivinen Kuusankoskea ja laajemminkin Kymenlaaksoa käsittelevä teos Kapina tehtailla nimettiin Vuoden historiateokseksi. Satakunnan entinen maakuntajohtaja Pertti Rajala tunnetaan monista historia-aiheisista kirjoistaan. Nyt hän on julkaissut Satakuntaa kohtalonvuosina 1917—18 monipuolisesti käsittelevän kirjan. Rajala ei ole Touko Aallon tapainen analyysiin pyrkivä tutkija. Hän jättää usein johtopäätösten teon lukijalle. Satakunnan ohella Rajalan kirjassa pyritään selvittämään ehkä tarpeettomankin laajasti yleispoliittista kehitystä. Rajalalla vaikuttaisi olevan jonkinlaisia vaikeuksia ymmärtää sisällissotaa – sen perimmäisistä syistä huolimatta – sellaisena kuin mitä se myös oli: kapinana laillista hallitusvaltaa vastaan. Punaista kansanvaltuuskuntaa ei yksikään ulkovalta tunnustanut Suomen hallitukseksi ellei oteta huomioon Neuvosto-Venäjää. Se solmi kansanvaltuuskunnan kanssa maaliskuussa 1918 sopimuksen, joka pian unohdettiin. Rajala rinnastaa vastaitsenäistyneessä tasavallassa ilmestyneen niin sanotun vapaussotakirjallisuuden luokkasotakirjallisuuteen, jota useassa tapauksessa syntyi Venäjälle tai muualle paenneiden punaisten johtomiesten kynästä. (Tätä kirjallisuutta ilmestyi myös Suomessa.) Rinnastus ei ole reilu. Lupaava nuori porilainen historiantutkija L. I. Kaukamaa kirjoitti 1933 massiivisen teoksen Porin seutu itsenäisyystaistelun vaiheessa . Aikakauden hengessä kirjoitetussa kirjassaan, jota Rajalakin lainaa, Kaukamaa on valmis antamaan tunnustusta "kuntoisuudesta" myös punaisten Satakunnan rintaman viimeiselle komentajalle, myöhemmin osuuskauppauran tehneelle Hannes Uksilalle . Kirjan pitkästä lähdeluettelosta ei löydy Mannerheimin muistelmien I osaa, vaikka siinäkin olisi ollut ainesta vapaussodasta, joksi Mannerheim sodan käsitti. Sodan 15-vuotisjuhlassa 1933 Mannerheim korosti, että ei ollut enää kysyttävä millä puolella kukin oli ollut 1918. Muutamaa vuotta myöhemmin, kun koko kansan kohtalo oli vaakalaudalla, sitä ei todella kysyttykään, Rajala tähdentää, että 1918 oli paljon niitä, jotka eivät olleet kummankaan taistelevan osapuolen puolella. Tämä on aivan oikein. Esimerkiksi lukuisat nimekkäät työväenliikkeen edustajat kuuluivat näihin. Kun Väinö Tannerille kapinan alettua tarjottiin merkittävää paikkaa punaisten hallinnossa hänen reaktionsa pyytäjälle oli jyrkän kielteinen: "Tulette taittamaan niskanne ja lisäksi saattamaan työväenluokan turmioon." Näin kävikin, mutta Tanner oli ensimmäisten joukossa nousuun puoluettaan, joka jo maaliskuun 1919 eduskuntavaaleissa kohosi eduskunnan suurimmaksi. Kansan eheyttämisprosessi sekä valtiollisella että kunnallisella tasolla lähti sisällissodan jälkeen ripeästi käyntiin, mikä ei tunnu Rajalaa kiinnostavan samalla tavalla kuin tragedian esivaiheet. Pertti Rajalan kirjalla on monia ansioita. Hän on käynyt läpi suuren määrän erityisesti uudempaa tutkimuskirjallisuutta alkaen professori Juhani (ei Jaakko) Paasivirran tunnetusta 1918 -kirjasta, joka aloitti uudenlaisen lähestymistavan sisällissodan historiaan. Kiitettävällä tavalla Rajala on myös perehtynyt monien yksittäisten ihmisten kohtaloihin avartaen näin kokonaiskuvaa. Katkelmat kirjeistä ja harvinaiset valokuvat ovat kirjan tärkeää antia. Lue myös: Keskenkasvuisten nuorten päät täytettiin propagandalla, ja heille lyötiin aseet kouraan – nuorten poikien katse pysäytti sisällissodan tapahtumat Satakunnassa yksiin kansiin koonneen Pertti Rajalan Oikaisu: Arviossa puhuttiin virheellisesti Touko Aallon teoksesta Kapina tehtaalla. Kirjailijan nimi on Seppo Aalto. Artikkeli on korjattu 18.4. klo 12.10.