Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Pienet lukiot vaarassa kuihtua oppilaskadon vuoksi – Osa kunnista ei saa valtiolta enää latin latia lukiokoulutukseen

Rakennuksen iso koko hämää ensin tulijaa: Tämäkö on pienen kunnan pieni lukio? Koulun pihassa selviää, että reilun 5 000 asukkaan Teuvan keskustassa kohoava koulurakennus pitää sisällään lukion lisäksi alakoulun ja yläkoulun. Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa lukiossa aloitti tänä lukuvuonna 52 oppilasta. Ensimmäisen vuoden opiskelijoita on 10. Viime vuonna heitä oli 25. Koulun rehtorin Päivi Viitasen mukaan aloittavien määrä vaihtelee vuosittain. – Pieni lukiohan me olemme. On totta, että sinnittelemme eteenpäin, mutta tänä vuonna vietämme kuitenkin 60-vuotisjuhlaa, joten aika pitkään olemme Teuvalla toimineet, hän toteaa. Opiskelijoita he houkuttelevat lukioonsa ilmaisilla oppikirjoilla, neljä vuotta sitten remontoiduilla, valoisilla tiloilla, uusilla sähköisillä laitteilla ja yksilöllisellä opetuksella. Pienessä koulussa opettajalla on aikaa oppilaalle. Panttia vastaan nuoret saavat myös kannettavan tietokoneen käyttöönsä, mikäli heillä ei ole mahdollisuutta ostaa omaa. Viitanen kertoo, että syksyisin he jakavat 5–10 stipendiä Teuvan lukiosta valmistuneille lääketieteen opiskelijoille. Suuruudeltaan ne ovat 330–3300 euroa. Lukiolla on rehtorin mukaan markkinointisuunnitelma, ja muun muassa näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa on satsattu. – Tavoitteenamme on, että oman kunnan nuoret valitsevat meidän lukiomme. Muista kunnista kuljetuksen järjestäminen tänne olisi hankalaa. Kymmenessä vuodessa 65 lukiota kadonnut Viime vuonna Suomessa järjestettiin lukiokoulutusta 384 oppilaitoksessa. Kymmenessä vuodessa lukioiden määrä on vähentynyt 65 oppilaitoksella, noin 14 prosenttia. Samaan aikaan opiskelijoiden määrä on vähentynyt yhdeksällä prosentilla. Erityisasiantuntija Kyösti Värri Kuntaliitosta toteaa, että oppilaskato on ollut todellisuutta monessa kunnassa jo pitkään. Tähän asti suurin osa lukioiden vähenemisistä on kohdistunut isoihin kaupunkeihin, joissa keskisuuria lukioita on yhdistetty isoiksi yksiköiksi. Tilanne on johtanut siihen, että suurten ja pienten lukioiden määrä on Suomessa kasvanut. – Toistaiseksi tosi vähäistä on ollut se, että paikkakunnan ainoa lukio on lakannut. Seuraavaksi paine kohdistuu Värrin mukaan pieniin lukioihin. Odotettavissa on dramaattisia muutoksia. – Kun opiskelijamäärä edelleen laskee, pieniä lukioita aletaan lakkauttaa. Erityisen huolestuttavaa siinä on hänen mukaansa se, että koulutuksen saavutettavuus uhkaa karata yhä kauemmas osalle suomalaisista. Värri kehottaakin pieniä kuntia miettimään lukiokoulutuksen järjestämistä yhteistyössä naapurien kanssa. – Ettei käy niin, että kaksi pientä yksikköä kilpailee keskenään ja syö toisensa hengiltä. Lukiouudistuksella tarkoitus lisätä lukioiden vetovoimaa Opetushallituksen Petri Lehikoinen ei näe pienten lukioiden tulevaisuutta niin synkkänä. Lukiokoulutuksesta vastaavan yksikön päällikkönä hän tietää, että lukio-opintojen suosio on pikemminkin kasvanut. Tällä hetkellä 56 prosenttia yhdeksäsluokkalaisista hakeutuu lukioon. Prosenttiosuus on kasvanut vuosittain. Opetushallitus on parhaillaan uudistamassa opetussuunnitelman perusteita. Uusien opetussuunnitelmien mukainen lukio-opetus aloitetaan elokuussa 2021. Lehikoinen kertoo, että uudistuksella on tarkoitus lisätä lukioiden vetovoimaa. Lukioiden määrä se tuskin kuitenkaan lisää. Lehikoinen myöntää, että opiskelijoiden määrä ei kasva. Ikäluokat pienenevät ja suomalaiset vähenevät. Sillä ja myös kuntaliitoksilla on hänen mukaansa ollut vaikutusta lukioverkon tiivistymiseen. Opetushallitus ei kuitenkaan ota kantaa siihen, jatkuuko lukioiden keskittäminen. – Se on kuntien päätettävissä. Se päätetään aina paikallisesti, Lehikoinen sanoo. Ministeriössä ei ennusteta suuria muutoksia opiskelijamäärään Opetusneuvos Aki Tornberg opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että opiskelijamäärän ei ennusteta muuttuvan kovin paljon lähivuosina. Viime vuonna lukiota kävi yhteensä 103 400 opiskelijaa, aikuiset mukaan laskettuna. Opiskelijoiden määrällä on vaikutusta myös valtion maksamaan rahoitusosuuteen. Tornbergin mukaan muutokset opiskelijamäärissä ovat sen verran pieniä ja jakautuvat tasaisesti pienten koulutusten järjestäjien välillä, etteivät ne näy kovin konkreettisesti oppilaitoksissa. – Valtionosuusjärjestelmässä annetaan hieman lisätukea pienille koulutuksen järjestäjille. Jatkossa keskeiseksi tekijäksi pienten lukioiden lähialueilla muodostuu se, millainen perusasteen päättävien oppilaiden määrä siellä on: paljonko opiskelijoita tulee omasta kunnasta ja naapurikunnista, joissa lukiota ei ole, hän muotoilee. Osa kunnista rahoittaa lukionsa jo kokonaan itse Kuntaliiton Kyösti Värri kertoo, että valtio on leikannut lukiokoulutuksen rahoitusta vuodesta 2013 lähtien. Kunnat ovat paikanneet sitä kasvattamalla omaa rahoitusosuuttaan. Rahoituslain mukaan valtion osuus lukioiden rahoituksesta pitäisi olla 42 ja kuntien 58 prosenttia. – Nyt ollaan tilanteessa, jossa valtion rahoitusosuus on 25 prosenttia ja kuntien 75. Suomessa on myös kymmeniä kuntia, jotka eivät saa valtiolta latin latia eli niillä on nolla euroa valtion osuus. Ne rahoittavat lukiokoulutuksensa kokonaan omalla rahoituksellaan, Värri kertoo. Sellaisia kuntia on ympäri Suomea. Esimerkkeinä hän mainitsee Uudenkaupungin, Nokian, Mustasaaren, Liedon ja Raahen. – Eli hyvin tavallisia kuntia, jotka ovat nyt tässä tilanteessa. Kunnat ovat kuitenkin halunneet huolehtia lukiokoulutuksensa laadusta ja saavutettavuudesta ja lisänneet siksi omaa rahoitusosuuttaan. "Jos lukio häviää, kunnassa laskee sivistyksen taso" Suomen Lähilukioyhdistyksen puheenjohtaja Jukka O. Mattila toteaa, että pienet lukiot toimivat usein samoissa tiloissa peruskoulun kanssa. Niillä voi olla yhteinen rehtori ja yhteisiä opettajia. – Se on taloudellisesti aika edullinen yhdistelmä kunnalle. Pienetkin kunnat haluavat pitää yleensä omasta lukiosta kiinni. Jos kunnasta häviää lukio, siellä laskee Mattilan mukaan myös sivistyksen taso. Opettajia voi olla sen jälkeen vaikea saada peruskouluun. Lähivuosien hän näkee olevan pienille lukioille vielä ihan hyviä, mutta sitten tilanne alkaa kiristyä. Nuorista käydään yhä kovempaa kilpailua. – Silloin kysytään, minkä verran kunnat ovat valmiita maksamaan siitä, että niiden toimialueella on lukio ja opiskelijoiden koulumatkat pysyvät kohtuullisina. Tärkeintä, että nuorilla on vaihtoehtoja Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen arvelee, että isot ja pienet lukiot jakavat nuorten mielipiteitä. Osa tykkää suurten oppilaitosten tarjonnasta, toiset pienten koulujen oppimisympäristöstä. – Tärkeintä kuitenkin on se, että vaihtoehtoja ylipäätään on, jos nuori haluaa jäädä omalle kotipaikkakunnalleen opiskelemaan, Pajunen sanoo. Toista luokkaa Teuvan lukiossa aloitteleva Ella Honkanen harkitsi hakemista kauemmas isompiin lukioihin, Vaasaan tai Seinäjoelle, mutta lähilukio vei voiton. – Ei tarvinnut muuttaa pois kotoa. Toinen syy oli se, että täältä saa pakollisten kurssien kirjat ilmaiseksi. Pienen lukion etuja ovat hänen mukaansa tiivis yhteisö, tutut opettajat ja opiskelijat. Apua saa tarvittaessa helpommin kuin ehkä suuressa oppilaitoksessa. Samaa sanoo ensimmäistä vuotta lukiossa aloittanut Jenna Santikko . – Täällä kaikki tuntevat toisensa. On helpompaa, kun tietää keneltä voi mitäkin kysyä. Nuoret pitävät tärkeänä, että kotipaikkakunnalla on oma lukio. Itsestään selvää se ei pienessä kunnassa ole. – Jos täällä ei olisi lukiota, kaikki muuttaisivat vielä nuorempana pois, Honkanen toteaa. Edellinen hallitus päätti lukiokoulutuksen uudistamisesta kevään 2017 puoliväliriihessä. Eduskunta hyväksyi uuden lukiolain kesäkuussa 2018, ja laki tuli voimaan 1.8.2019. Opetushallitus uudistaa myös opetussuunnitelman perusteita, jotka julkaistaan lukiopäivillä marraskuussa 2019. Uusien opetussuunnitelmien mukainen lukio-opetus aloitetaan elokuussa 2021. Lukion oppimäärä on jatkossa vähintään 150 opintopistettä nykyisen 75 kurssin sijaan. Uudistuksen jälkeen lukiossa opiskellaan erilaajuisia opintojaksoja. Pakolliset ja valtakunnalliset valinnaiset opinnot jäsennellään 1–3 opintopisteen moduuleiksi, joista paikallisesti rakennetaan joko oppiaineiden omia tai yhteisiä opintojaksoja. Lukiouudistuksen tavoitteena on, että vuonna 2030 puolet 25–34-vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon. Tällä hetkellä heitä on 41 prosenttia.