Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Mannerheim on keskeinen henkilö Gripenbergin päiväkirjassa, jotka julkaistiin pitkän odotuksen jälkeen ruotsiksi

Kirjat G. A. Gripenberg: Dagbok 1943-1946 I-III. Tukholma 2019. 1199 sivua. Yli 40-vuotisen uran ulkoministeriön palveluksessa tehnyt Georg Achates Gripenberg (1890-1975) piti tunnollisesti päiväkirjaa jo kouluvuosinaan. Tämä tapa säilyi hänellä eläkevuosiin saakka. Päiväkirjat olivat silloin apuna, kun hän julkaisi pari muistelmateosta. Ne saivat hyvän vastaanoton myös suomeksi ja osin englanniksi käännettyinä. Sittemmin hänen päiväkirjansa ovat olleet Kansallisarkistossa tutkijoiden ja muidenkin vapaasti käytettävissä. Päiväkirjojen julkaiseminen ja kääntäminen suomeksi ovat olleet aika ajoin esillä, mutta ilmeisesti aineiston massiivisuudenkin takia asia on jäänyt. Käänne tapahtui, kun tunnettu ruotsalainen diplomaatti ja historioitsija Krister Wahlbäck määräsi testamentissaan 1,5 miljoonaa käytettäväksi Suomen ja Ruotsin suhteita valaisevan lähdemateriaalin julkaisemiseen. Esimerkkinä Wahlbäck mainitsi Gripenbergin päiväkirjat hänen Tukholman ajaltaan. Nyt on ruotsalainen Kungliga Samfundet för utgivande av handskrifter rörande Skandinaviens historia julkaissut kolmiosaisena päiväkirjat vuosilta 1943–46. Toivoa sopii, että päiväkirjat julkaistaisiin joskus myös suomeksi. Gripenberg siirtyi 1943 Tukholmaan Vatikaanista, missä hän ehti olla Suomen lähettiläänä vain lyhyen ajan oltuaan sitä ennen lähes 10 vuotta Lontoon-lähettiläänä. Gripenberg tiedettiin anglofiiliksi. Hänen siirtonsa Tukholmaan oli sidoksissa saksalaismielisen ulkoministerin Wittingin vaihtamiseen Edwin Linkomiehen rauhaan pyrkivän hallituksen ulkoministeriin Henrik Ramsayhin , johon Gripenbergillä oli läheiset suhteet. Mutta vielä läheisemmät suhteet Gripenbergillä oli sukulaiseensa Mannerheimiin. Mannerheim on jonkinlainen keskushenkilö Gripenbergin päiväkirjassa 1943–46. Hallitus kutsui ajoittain Gripenbergin Helsinkiin, jolloin Mannerheim oli aika ajoin mukana. Gripenberg kävi usein myös päämajassa Mikkelissä. Paitsi käytyjä keskusteluja hän selostaa tarkoin Mannerheimin kulloistakin terveydentilaa, mielialaa, poikkeuksellisen hyvää muistia, ahkeruutta ynnä muuta sellaista. Gripenbergillä oli keskeinen rooli otettaessa 1944 Tukholman kautta yhteyttä Neuvostoliittoon. Presidentti Mannerheim hoiti tunnetusti rauhaanpääsyn loppukesällä ja syksyllä 1944 hyvin itsenäisesti. Gripenberg, joka Tukholmassa piti yhteyttä Neuvostoliiton lähettilääseen Aleksandra Kollontaihin , tuli tietämään enemmän kuin Suomen hallitus. Poliittisen tilanteen muututtua sodan jälkeen Gripenberg pohdiskeli usein omaa tulevaisuuttaan. Hän tiesi, että "uusilla voimilla" oli kiinnostusta Tukholman lähettiläänpaikkaan, mutta hänen kykynsä ja kokemuksensa samoin kuin hyvät suhteet J. K. Paasikiveen ja ulkoministeri Carl Enckelliin takasivat jatkon Tukholmassa. Jossain määrin yksinäisellä Gripenbergillä riitti aikaa paljon muuhunkin pohdintaan päiväkirjan kirjoittamisen ohella. Hänen vaimonsa ja tyttärensä oleskelivat Yhdysvalloissa. Suhteet Ruotsiin olivat Suomelle sekä sodan aikana että sen jälkeen lähes elintärkeät. Niitä Gripenberg hoiti hyvin. Hänellä oli toimivat suhteet Ruotsin korkeimpaan johtoon, joka kuningasta myöten suhtautui häneen arvostavasti. Hän sai usein henkilökohtaista tunnustusta työstään, minkä hän huolellisesti merkitsi päiväkirjaansa. Tämän päiväkirjakokonaisuuden kattaman ajan jälkeen Gripenberg toimi vielä kymmenen vuotta Tukholmassa. Sitten hän siirtyi viimeisiksi työvuosikseen Suomen ensimmäiseksi pysyväksi YK-edustajaksi New Yorkiin. Henkilökohtaiset päiväkirjat ovat tärkeitä poliittisen historian lähteitä. Suomessa sitä ovat esimerkiksi eräiden presidenttien päiväkirjat. Niiden rinnalle nousevat monessa mielessä G. A. Gripenbergin päiväkirjat. Gripenbergistä käytettiin aikanaan nimitystä "Väsynyt hirvi". Se ehkä jotenkin kuvasi hänen olemustaan, mutta väsynyt hän ei ollut, sitä todistavat hänen päiväkirjansa.