Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Suomi pyrkii akkuteollisuuden suurvallaksi – mutta kuka tulee omistajaksi? "Suomalaissijoittajat pelkäävät riskiä", sanoo alaa kehittävä toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja Matti Hietanen näyttää toimintasuunnitelman kaaviokuvaa. Siinä valtion pääomasijoitusyhtiö Suomen Malmijalostus Oy on hahmottanut tien, miten Suomesta tulee akkuteollisuuden suurvalta Euroopassa. Lähtötelineistä on päästy liikkeelle. Suomi on keskeisten akkumineraalien suurin tai ainoa tuottaja Euroopassa. Lisäksi parhaillaan ollaan luomassa kemian tehtaita, joilla raaka-aineista tulisi jalosteita esimerkiksi katodituotantoa varten. Katodi on yksi akun neljästä perusosasta. Basf suunnittelee tehtaan rakentamista Harjavaltaan. Se ei siis ole akkutehdas, joka valmistaisi valmiita akkukennoja vaan komponenttitehdas. Seuraava tuotantovaihe on katodituotanto. – Toteutuessaan katoditehdaskin olisi jo hyvä maali. Eikä sekään huono juttu ole, että Suomesta tulisi iso akkuraaka-aineiden tuottaja, sanoo Hietanen. Sähköautoinnostus ei takaa vain myötämäkeä Sähköautopöhinästä huolimatta liiketoiminnan rakentaminen akkubisneksen ympärille ei ole pelkkää myötämäkeä. Se on nähty kymmenen vuotta litiumkaivoksen avaamista valmistelleessa Keliber Oy:ssä. – Hyväksyntä akkubisnekselle on valtava, mutta 300 miljoonaa euroa uupuu kaivoksen ja kemian tehtaan rakentamisesta, sanoo toimitusjohtaja Pertti Lamberg. Keliberillä on melkein avaamista vaille valmis litiumkaivos Kaustisilla Keski-Pohjanmaalla ja suunnitelma rakentaa litiumhydroksidia valmistava kemian tehdas Kokkolaan. Tuote olisi yksi akkuteollisuuden tarvitsemista kemikaaleista. Juuri nyt rahoituksen hankkimista hankaloittaa litiumin maailmanmarkkinahinnan lasku. Hinta on laskenut alle Keliberin kannattavuuslaskelmassa käyttämän hinnan, joskin nykyisillä hinnoillakin toiminta olisi edelleen kannattavaa. – Kukaan ei osaa oikein sanoa, mitä akkumineraalien hintatasolle tapahtuu. Kun se heilahtelee, sijoittajat ovat epäröiviä; varsinkin kun kehitystä ei oikein osata ennustaa, sanoo Lamberg. 300 miljoonan euron suuruisen investointirahoituksen saaminen Suomesta on haasteellista. – Toistaiseksi olemme 80-prosenttisesti suomalainen yhtiö, mutta loppupeleissä omistussuhteet voivat kääntyä toisin päin ulkomaalaisomistuksen hyväksi, sanoo Lamberg. Meneekö akkuklusterin omistus ulkomaille kuten Nokian kävi? Nokia oli suomalainen yhtiö niin kauan kun amerikkalaiset ostivat sen. Niin voi käydä myös akkuklusterin osalta. – Näyttää siltä, että tuskin saamme rahoitusta Suomesta. Toistaiseksi olemme 80-prosenttisesti suomalainen yhtiö, mutta loppupeleissä omistussuhteet voivat kääntyä toisin päin ulkomaalaisomistuksen hyväksi, sanoo Lamberg. Suomen malminjalostuksen tehtäväksi on annettu akkuklusterin luominen. Jääkö se suomalaisten käsiin? Matti Hietanen sanoo, että suomalaiset instituutiosijoittajat ei tunne kaivosalaa. – Uuteen toimialaan liittyy sekä tuotannollisia että teknologisia riskejä. Toivoisin, että suomalaiset instituutiosijoittajat olisivat kuitenkin valmiita ottamaan niitä. Investoijien saanti Suomen akkubisnekseen ei ole muutoinkaan helppoa. Vaikka Suomi on akkumineraalien suurvalta, se on vasta lähtökohta. Mineraalit ovat sen verran arvokkaita, että niitä on edullista laivata halpojen tuotantokustannusten maihin. Matti Hietanen sanoo, että Suomen on rakennettava alan osaamista samalla tavalla kun Nokia-vuosina. On saatava isoja investoijia, jotka synnyttävät alihankintaketjuja. Lisäksi on oltava omaa osaamista, tutkimusta ja koulutettua alan työvoimaa. Sellaisia Suomen Malmijalostus nyt hakee. Hietanen ei kerro, onko jo löytynyt, mutta antaa ymmärtää, että siihen suuntaan neuvottelut ovat menossa. "Katoditehdas toteutuessaan olisi hyvä maali. Raaka-aineiden tuotantokin riittää." Matti Hietanen Suomen Malmijalostus oy Sähköautojen arvokkaimman osan, akun, tarvitsemien mineraalien (nikkeli, litium ja koboltti) tuottajana Suomi on joko Euroopan suurin tai ainoa. Jo Juha Sipilän hallituksen aikana päätettiin rakentaa akkujen ympärille samanlainen teollisten yritysten ryhmä kun oli Nokian kukoistuksen aikaan puhelinten ja niiden komponenttien valmistuksessa. Klusterin rakentamisen moottoriksi luotiin Suomen Malmijalostus (SMJ), johon liitettiin kaivoksiin aiemmin sijoittaneen Suomen Teollisuussijoituksen (Tesi) sijoitukset. Pääomasijoituksia varten SMJ sai 46 miljoonaa Tesille aiemmin myönnettyjä, mutta vielä käyttämättä olevia määrärahoja.