Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Sotalaivat syntyvät Raumalla suojassa katseilta – "Emme ota kantaa, kuka siellä on hitsaamassa"

Puolustusvoimat on tilannut neljä uutta monitoimikorvettia Rauma Marine Constructions Oy:ltä. RMC toteuttaa laivat telakallaan Raumalla, ja sen osuus rakentamisurakasta on 647,6 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 1,3 miljardia euroa. Puolustushallinto vaatii, että tietyt turvallisuuden kannalta kriittiset työvaiheet tekevät kotimaiset työntekijät. Projekti toteutetaan verkostomallina, jossa suoraan RMC:n palveluksessa olevien työntekijöiden määrä on vähäinen verrattuna alihankintaketjuihin. Sähköpostitse Lännen Median kysymyksiin vastannut RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa ei avaa korvettiprojektissa käytettävien alihankkijoiden määrää tai kansallisuuksia. Heinimaan mukaan projektissa hyödynnetään kumppaneita sekä Suomesta että ulkomailta. Laivojen rakentamisen suoraksi työllisyysvaikutukseksi Suomessa on laskettu noin 3 600 henkilötyövuotta. Heinimaan mukaan sotalaivaprojektissa RMC:n alueella tullaan tekemään enemmän töitä kuin kaupallisissa laivoissa. – Kaikkien projektissa mukana olevien tulee täyttää valtion turvallisuusvaatimukset, ja luonnollisesti tämä vaikuttaa myös alihankintaketjuihimme, Heinimaa summaa. Rauman telakalla on tarkoitus rakentaa rinta rinnan matkustajalaivoja ja sotalaivoja. Puolustusvoimien tilausta silmällä pitäen Raumalle on kuitenkin suunnitteilla uusi asennushalli, jossa sotalaivaprojekti pystytään toteuttamaan katon alla. Kauppalaivat rakennetaan telakan kuiva- ja varustelualtailla. Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen toteaa ulkomaisen työvoiman käytön rajoitusten koskevan turvallisuuskriittistä rakentamista, joka on määritetty vaiheittain. – Siinä on rajoituksia, minkä maalaisia tekijöitä saa käyttää, ja lähtökohtaisesti se tietysti tarkoittaa kotimaisuutta. Siihen emme ota kantaa, kuka siellä on hitsaamassa, Puranen kuvailee. Turvallisuusvaatimukset koskevat esimerkiksi suorituskykyä paljastavaa rakentamista sekä suunnittelutyötä. – Suunnitteludataa käsittelemään pääseville yhtiöille on selkeät turvaluokitusvaatimukset. "Omintakeisen kompleksinen kokonaisuus" Monitoimikorvettien rakentamisen on määrä alkaa parin vuoden sisään. Laivue 2020 -nimellä kulkevassa hankkeessa rakennetaan neljä monitoimikorvettia korvaamaan seitsemän käytöstä poistumassa olevaa alusta. Pohjanmaa-luokan aluksiksi nimetyistä korveteista on määrä tulla keskeisin osa Suomen meripuolustusta. Monitoimialukset pystyvät paitsi torjumaan muita aluksia, myös merimiinoittamaan, torjumaan sukellusveneitä ja ilma-aluksia, tulittamaan maakohteita ja johtamaan merioperaatioita. Korvettien hyväksi puoleksi listataan myös niiden ympärivuotinen käyttö vaikeassakin säässä tai jäätilanteessa. Korvetit voivat myös olla pitkään merellä. Sotalaivan rakentamista RMC:n toimitusjohtaja Jyrki Heinimaa kuvailee "varsin omintakeisen kompleksiseksi kokonaisuudeksi". – Sotalaivat suunnitellaan ja toteutetaan niin, että ahtaisiin tiloihin saadaan mahtumaan kaikki olennaiset järjestelmät ja toiminnallisuudet mahdollisimman kompaktisti ja toimivasti. Sotalaivoissa on erityisvaatimuksia, esimerkiksi taistelunkestävyys, jotka vaativat muun muassa poikkeavia rakenneratkaisuja ja laitteiden asennustapoja, Heinimaa summaa. Taistelujärjestelmän aluksiin toimittavan ruotsalaisen Saabin sopimuksen hinta on 412 miljoonaa euroa. Potkurit ja akselit laivoihin tuottaa suomalainen Aker Arctic Technology Oy, jonka sopimuksen arvo on 27 miljoonaa euroa. Etupainoinen sopimus Korvettihanke lanseerattiin Laivue 2020 -nimellä vuonna 2015, mutta sen tutkimus- ja kehitystyötä on tehty vuodesta 2008 asti. Suurin osa hankkeen valmistelusta tehtiin Jussi Niinistön (ps./sin.) toimiessa puolustusministerinä. Hankkeen hankinta- ja rakennussopimukset allekirjoitettiin vuonna 2019 Antti Kaikkosen (kesk.) ollessa puolustusministeri. Laivojen maksamisesta tehty sopimus valtion ja RMC:n välillä on melko poikkeuksellinen. Sopimuksen mukaan valtio maksaa telakkayhtiölle etupainotteisesti eli sitä mukaa, kun urakka etenee ja laivojen arvo kasvaa. Lisäksi valtio on tehnyt RMC:n kanssa erillisen sopimuksen, jolla "telakan omistuspohjan vakaus varmistetaan ja yrityksen omistajuuteen liittyviä riskejä hallitaan", kuten puolustusministeriö asian tiivistää. Sopimuksella valtio on varmistanut, että RMC varmasti pystyy toteuttamaan laivat loppuun asti, eikä telakan omistus siirry ulkomaille ilman valtion mahdollisuutta väliintuloon. Kotimainen valmistus on katsottu tärkeäksi huoltovarmuussyistä. Myös alusten huollot ja korjaukset on määrä hoitaa Suomessa. Suomessa toimivista telakoista Meyerin Turun telakan tilauskanta on täynnä vuoteen 2025 saakka. Helsingin telakka taas ei tullut kysymykseen edes korvettihankkeen osatoimittajaksi sen omistuspohjan takia. – Helsingin telakka on venäläisomistuksessa, eikä sinne voida viedä sotalaivarakentamista puolustusmateriaalien yleisten turvallisuusvaatimusten takia. Keskustelua siitä ei ole käytykään, strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen toteaa.