Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Karanteeni tai lähikontakti eivät vielä tee kenestäkään taudinkantajaa – "Karanteenissa olevista vain pieni osa sairastuu", kokenut epidemiologian professori sanoo

Suomessa käyttöön otettujen kovien keinojen eli karanteenien ja koulusulkujen avulla halutaan katkaista sekä Suomen ulkopuolelta että Suomen rajojen sisäpuolella alkaneet tartuntaketjut alkuunsa, jotta uusi koronavirus ei pääse leviämään epidemiaksi. – Tavoite on rajoittaa sitä, kuinka monta muuta ihmistä yksi uuden koronavirustartunnan saanut ihminen pääsee tartuttamaan, Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti sanoo. – Uusien tapausten ilmaantuminen on todennäköistä, mutta kehityskaarta on vielä hyvin vaikea arvioida. Nyt käytössä olevilla torjuntatoimilla siihen pyritään vaikuttamaan. Tällä hetkellä yksittäisen henkilön riski saada koronavirustartunta Suomessa on pienempi kuin riski sairastua kausi-influenssaan, Nuorti sanoo. Suomessa oli maanantaihin mennessä todettu 33 laboratoriossa varmistettua uuden koronaviruksen aiheuttamaa tartuntaa. Näytteitä oli otettu koko maassa 650 ihmiseltä. Tartunnoista 24 liittyy matkailuun, ja jatkotartuntoja eli Suomessa saatuja tartuntoja oli 9. Satakunnan naapurimaakunnista esimerkiksi Pirkanmaalla testejä oli tehty 130 ja tartuntoja todettu viisi. Ne kaikki liittyvät Pohjois-Italiaan suuntautuneeseen matkailuun. Pirkanmaalla karanteenissa on tällä hetkellä noin 150 ihmistä. Tärkeät kontaktit Pekka Nuorti on työskennellyt uransa aikana pitkään myös Yhdysvalloissa sijaitsevassa tartuntatautien valvonta- ja ehkäisykeskuksessa CDC:ssä Atlantassa. Uusi koronavirus leviää pisara- ja kosketustartuntana. Tällaisen viruksen leviämisessä olennaista Nuortin mukaan on, millaisia ovat väestön kontaktit ja se, miten väestö sekoittuu. Siksi terveysviranomaiset ovat erityisen kiinnostuneita siitä, kuinka paljon tartunnan saaneet ovat olleet tekemisissä muiden ihmisten kanssa ja minkälaisia nuo kontaktit ovat olleet. – Sosiaalisten kontaktien vähentäminen hidastaa taudin leviämistä, Nuorti sanoo. Tartuntariskiä arvioitaessa huomioon otetaan myös, kuinka pitkään sairastunut tautia tartuttaa ja kuinka todennäköinen tartunta kontaktiaikana on. – Toimenpiteiden on perustuttava olemassa olevaan näyttöön, Nuorti sanoo. – Koska kyseessä on aiemmin tuntemattoman viruksen aiheuttama uusi tauti, jolle ei ole kehittynyt immuniteettia ja vastustuskykyä, kaikkien sairastuneiden kanssa lähikontaktissa olleiden katsotaan altistuneen virukselle. Tämä ei kuitenkaan tee heistä taudinkantajia. – Muista epidemioista tiedetään, että karanteenissa olevista lähikontakteista yleensä aika pieni osa loppujen lopuksi sairastuu. Virusten kykyä tartuttaa muita ihmisiä mitataan RO-luvulla. RO-luku kertoo, kuinka monta muuta ihmistä yksi sairastunut voi tartuttaa keskimäärin täysin alttiissa väestössä. – Se on kuitenkin vain teoreettinen apuväline tarttuvuuden arvioimiseen, sillä tarkkaa tietoa kontaktien määrästä eikä väestön sekoittumisesta ei ole. Ne myös vaihtelevat paljon eri kontekstissa, Nuorti sanoo Uuden koronvariuksen RO-luku on noin kaksi. Se tarkoittaa, että yksi tartunnan saanut tartuttaa keskimäärin kaksi ihmistä. On myös mahdollista, että yksi tartunnan saanut tartuttaa vain yhden toisen ihmisen tai ei yhtään ainutta muuta ihmistä. – Niin kutsutut superlevittäjät taas voivat otollisissa oloissa sairastuttaa useita muita ihmisiä, Nuorti sanoo. Ei ole myöskään varmaa, että yhden perheenjäsenen sairastumisen myötä hänen kanssaan kotiin karanteeniin asetetut muut perheenjäsenet tartunnan saavat, sillä kaikki lähikontaktit eivät välttämättä sairastu. Perhetartunnan mahdollisuudeksi on arvioitu noin 5–10 prosenttia. Tartuntaväli tärkeä Nuorti kertoo WHO:n kautta Kiinasta kantautuneista alustavista tiedoista, joiden mukaan uusi koronavirus näyttäisi tarttuvan huonommin yksittäisten tautiryvästymien välillä kuin niiden sisällä lähikontaktissa. – Tämä tukee ajatusta, että tiukoilla rajoittamistoimilla epidemian leviämistä pystytään rajoittamaan, Nuorti sanoo. Toinen mielenkiintoinen tieto liittyy tartuntaväliin eli aikaan, joka kuluu tartuntaketjun ensimmäisen potilaan oireista seuraavan potilaan oireiden alkamiseen. Uuden koronaviruksen kohdalla tartuntaväli näyttäisi olevan pitempi kuin esimerkiksi kausi-influenssassa. Tällöin uusi koronavirus leviäisi hitaammin kuin kausi-influenssa. – Kun influenssa lähtee leviämään, sitä ei pystytä pysäyttämään. Uuden koronaviruksen kohdalla käyttöön otetuilla rajoittamistoimilla on mahdollista hidastaa leviämistä, Nuorti sanoo – Tärkeää on, että kotieristykseen tai karanteeniin määrätyt ihmiset noudattavat heille annettuja ohjeita. Torjunnassa eri vaiheita Suomessa ollaan nyt siinä vaiheessa, että tähän mennessä on esiintynyt yksittäisiä matkustamiseen liittyviä tapauksia ja sen lisäksi joitakin jatkotartuntoja ja pieniä ryvästymiä. Ne on vielä toistaiseksi saatu hyvin jäljitettyä ja katkaistua. – Tässä vaiheessa torjunnan painopiste on edelleen nopeassa sairastuneiden eristämisessä ja hoidossa sekä lähikontaktien jäljityksessä ja karanteeneissa, Nuorti sanoo. Raja eri vaiheiden välillä on liukuva, ja tilanteiden muuttuessa painopisteet muuttuvat. – Jos tartuntoja alkaa esiintyä väestössä laajalti eikä niillä ei ole enää yhteyttä epidemia-alueella matkustamiseen tai edes muihin tunnistettuihin tapauksiin, torjunnan painopiste siirtyy hidastamiseen, lieventämiseen ja sairaiden hoitoon.