Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Puhuiko ulkoministeriöltä saatu lisäselvitys Haaviston vai konsulipäällikön puolesta? – Valiokunnan puheenjohtaja vaikeni

Perustuslakivaliokunta käsitteli torstaina ulkoministeriöstä saatua lisäselvitystä ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ministerivastuuasiassa. Tarkoituksena oli saada valaistusta Haaviston ja konsulipäällikkö Pasi Tuomisen kertomusten ristiriitaisuuksiin. Valiokunta kuuli heitä tammikuun kokouksessa. He olivat toimittaneet kokoukselle kirjallista aineistoa ja olivat silloin kumpikin pari tuntia valiokunnan kuultavina. Valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) ei torstain kokouksen jälkeen suostunut sanomaan, missä määrin lisäaineisto antoi selvyyttä kaksikon ristiriitaisiin kertomuksiin. Aineistoon kuului muun muassa sähköposteja ja päätösasiakirjoja. – Käsittely jatkuu ja kaikki kivet käännetään. Se on tietenkin myös Haaviston oikeusturvan kannalta tärkeä asia, Ojala-Niemelä sanoi. Lisäselvityspyyntöjä ei tässä yhteydessä nähty tarpeelliseksi tehdä. Esitutkinnasta ei vielä päätöstä Perustuslakivaliokunta ei ole vielä tehnyt ratkaisua mahdollisen esitutkinnan suorittamisesta. Ratkaisu tehdään vasta myöhemmin tapahtuvien asiantuntijakuulemisten jälkeen. Perustuslakivaliokunta kuuli tammikuussa myös valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaista ja apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappea . Ojala-Niemelä on aiemmin todennut, että valtakunnansyyttäjänviraston edustajien näkemys on ratkaisevassa asemassa, kun valiokunta päättää, pyytääkö se esitutkinnan järjestämistä vai ei. Valiokunta kuulee ensi viikon keskiviikkona virkamiesoikeuden ja hallinto-oikeuden asiantuntijoita. Valiokunta on pyytänyt professori Olli Mäenpäätä , professori Kaarlo Tuoria ja emeritusprofessori Heikki Kullaa arvioimaan aineistoa hallinnollisen päätöksenteon asianmukaisuuden ja virkamiesoikeudellisten näkökohtien valossa. Ensi viikon torstain kokoukseen valiokunta pyytää valtakunnansyyttäjää sekä professori Sakari Melanderia , professori Kimmo Nuotiota ja professori Pekka Viljasta arvioimaan esitutkintakynnyksen ylittymistä. Valiokunnan asiakirjat tulevat julkisiksi vasta, kun perustuslakivaliokunnan mietintö valmistuu. Osa asiakirjoista pysyy ilmeisesti salaisina myös mietinnön julkistamisen jälkeen. Haaviston toimia perustuslakivaliokunnassa tutkitaan opposition kymmenen kansanedustajan tekemän muistutuksen perusteella. Sen on allekirjoittanut viisi perussuomalaisten, neljä kokoomuksen ja yksi kristillisdemokraattien kansanedustaja. He pyysivät tutkimaan, onko Haavisto painostanut viranhaltijoita tekemään lainvastaisia päätöksiä. Lisäksi he haluavat selvitettävän, onko Haavisto menetellyt lainmukaisesti al-Holin erityisedustajan nimittämisessä ja konsulipäällikön tehtävien muuttamisessa sekä jättäessään asian tuomatta valtioneuvoston yleisistuntoon. Valtioneuvosto päätti lasten kotiuttamisesta leiriltä vasta joulukuussa, minkä jälkeen kaksi orpolasta tuotiin leiriltä Suomeen. Valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuuden tutkinta eduskunnan perustuslakivaliokunnassa voidaan panna vireille: 1) oikeuskanslerin tai oikeusasiamiehen perustuslakivaliokunnalle tekemällä ilmoituksella; 2) vähintään kymmenen kansanedustajan allekirjoittamalla muistutuksella; sekä 3) eduskunnan muun valiokunnan perustuslakivaliokunnalle esittämällä tutkintapyynnöllä. Perustuslakivaliokunta voi myös omasta aloitteestaan ryhtyä tutkimaan valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuutta. Syytteen nostamisesta päättää eduskunta. Syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan voidaan päättää nostettavaksi, jos tämä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti. Syyte käsitellään valtakunnanoikeudessa. Syytettä valtioneuvoston jäsentä vastaan ajaa valtakunnansyyttäjä.