Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Malminetsintä on akkuteollisuuden sijoittumisen edellytyksenä Suomeen

Suomi asettaa suuria toiveita akkuteollisuuteen sekä teollisten työpaikkojen että innovaatioiden synnyttäjänä. Uusiutuvan energian varastoinnin ja liikenteen sähköistymisen trendit ovat Euroopassa vahvistuneet koronakriisiin liittyvien päätösten myötä. Polttomoottorin keksinyt maanosa pelastaa auto- ja energiateollisuuttaan uudistumalla. Alihankintaketjut halutaan palauttaa Eurooppaan. Kaikki tämä merkitsee miljardien investointeja. Akkuteollisuuden toivominen Suomeen ilman panostuksia malminetsintään ja kaivostoimintaan on mineraalikolonialismia ja toiveajattelua. Maantieteellinen sijaintimme ei tue akkuteollisuuden sijoittumista. Suomalainen koulutusjärjestelmä, yliopistojemme osaaminen ja asemamme maailman toiseksi suurimpana koboltin jalostajana eivät yksin riitä sijoittumispäätösten syntyyn. Suomen vahvuus on sen kallioperästä löytyvistä akkumineraaleista. Potentiaalimme on ainutlaatuinen. Kaivostoiminnalla on tärkeä merkitys myös maamme tutkimukselle, kehitykselle ja innovaatioille (TKI). Suomi kuuluu maailman suurten kaivostoimintaan liittyvien laitteiden kehittäjiin ja valmistajiin. Hallituksen tavoitteena on kasvattaa TKI toimintaa 4 prosenttia. Kaivostoiminta on nopeasti sähköistyvä ala, alan tutkimus ja tuotekehitys tarvitsevat kaivostoimintaa myös kotimaassa. Kaivoslain uudistamisen yhteydessä on esitetty malminetsinnän alkuvaiheeseen liittyvien varausalueiden koon ja varausajan rajaamista nykyisestä. Nykyään varausaika kestää enimmillään kaksi vuotta. Rajoittaminen ei ratkaise ongelmaa, vaan itse asiassa pahentaa sitä. Pienet ja lyhytaikaiset varaukset johtavat siihen, että laajoja geologisia alueita koskevaa luotettavaa kokonaiskuvaa ei synny ja siksi alueet varataan kerta toisensa jälkeen. Pitkäaikaisia ja yli suhdannevaihteluiden kannattavasti toimivia kaivoksia ei voida perustaa ilman laajoja geologisia vyöhykkeitä kattavaa malminetsintää. Niiden avulla paikannetaan parhaat malmiot ja ohjataan kaivosinvestoinnit pitkäaikaiseen kaivostoimintaan. Varausaikana tehtävän työ tuottaa poissulkevaa tietoa tutkimusalueesta. Mitä laadukkaampaa varausaikana tehty työ on, sen pienemmälle alueelle varsinainen malminetsintä kohdistuu. Suomen lainsäädännön ansiosta geologiset tutkimustulokset tulevat julkiseksi. Kun varausaikainen tutkimustyö ehditään tehdä kunnolla, siihen luottavat myös alan muut yritykset. Silloin myös keskustelut mahdollisesta kaivostoiminnasta väistyvät suurimmalla osalla laadukkaasti tutkituista alueista. Lainsäädännöllä tulisi varmistaa, että varauksen tekijällä on kyky ja resurssit tehdä laadukasta tutkimusta. Mikäli tuota työtä ei tehdä, varausajan tulisi raueta. Kaivostoiminnasta keskustellaan vahvojen tunteiden ja mielipiteiden kautta. Ala on aiempaa enemmän julkisuudessa, mikä saattaa luoda illuusion siitä, että malminetsintä olisi ollut voimakkaassa kasvussa. Näin ei kuitenkaan lukujen valossa ole. Yleisen väitteen mukaan suuret kansainväliset kaivosjätit toimivat Suomessa aktiivisesti. Väite ei kestä kriittistä tarkastelua. Systemaattista laajoja geologisia vyöhykkeitä kattavaa malminetsintää tehdään maassamme hyvin vähän. Kansakuntana meidän tulisi jättää seuraaville sukupolville mahdollisimman kattava tieto mineraalivarannoistamme. Suomella on oltava viisas malminetsintästrategia. Ilman sitä meillä ei ole pohjaa akkustrategialle. Jussi Lähde Vastuullisuus ja viestintä, Latitude 66 Cobalt Oy