Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Satakunta Tähtijutut Urheilu Näköislehti Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Kevätkonsertti hehkui monissa väreissä: Puhallinorkesterin iso soundi lietsoi Maarit Niemelää ja Teemu Niemelää vahvoihin tulkintoihin Bond-tunnareissa ja muissa klassikoissa

Musiikki Kevät! PTS Suuri Puhallinorkesteri solisteinaan Maarit ja Teemu Niemelä. Konsertti 14. huhtikuuta Porin teatterin päänäyttämöllä. Iloinen sillisalaatti. Näillä sanoilla voisi kuvata PTS-puhallinorkesterin ja Niemelän laulavan pariskunnan yhteiskonserttia. Musiikin pääpaino on teatteri- ja elokuvamusiikissa, pääasiallinen tunnelma juhlava ja kohottava. Maarit Niemelä antaa ensimmäisessä numerossaan esimakua tulevan syksyn My Fair Lady -musikaalista kappaleella I Could Have Danced All Night . Taitava laulaja kujeilee, kuiskii ja kujertelee vahvasti eläytyen. Samettinen ääni uppoaa hienosti ison torviryhmän kannattelemaksi. Maarit Niemelä esittää illan aikana vielä kaksi kappaletta Edith Piafia sekä Cabaret -musikaalin ja Bond-leffa Skyfallin tunnussävelmät. Ison draaman hehku palaa monissa väreissä laulajattaren vaihtuvien esiintymisasujen tapaan. Maarit Niemelän erityistaito on heittäytyä voimalla tunnelmasta toiseen. Kohtalokkuutta ja tragediaa löytyy Milordin ja Cabaret’n pintahilpeyden takaa. Skyfallissa torvet ja Maarit Niemelän ääni liitävät huimalla ponnella. Teemu Niemelän monipuolisuus laulajana tulee konsertin edetessä yhä paremmin esille. Frank Sinatran ja Elton Johnin tunnetuksi tekemät kappaleet irtoavat nekin mutkattomasti, mutta vasta Bond-tunnari Thunderball paljastaa Teemu Niemelän matalamman rekisterin voiman ja draamantajun. Konsertin päätöskappale Bohemian Rhapsody on Teemu Niemelältä silkkaa leikittelyä biisiä edeltävine Freddie Mercury -yleisönlaulatuksineen sekä falsetin ja matalien äänten vaihteluineen. Toinen ääni olisi tuonut kappaleeseen melkoisesti syvyyttä – olisiko tässä ollut Niemelöiden yhteisen dueton paikka? Puhallinorkesterin iso, kerroksinen sointi ja laaja dynamiikka tarjoavat laulajille aivan poikkeuksellisen säestystaustan, josta molemmat Niemelät osoittavat olevansa erittäin innoissaan. Laulunumeroiden välissä PTS kuljettaa täyttä salillista läpi instrumentaalisten osuuksien. West Side Storyn draamalliset tempon- ja tunnelmanvaihdokset sekä Mambo Jambon latinorytmit antavat muutenkin monipuoliselle konsertille lisäsävyjä. Ainoastaan instrumentaalinen Elvis-sikermä tuntuu irralliselta numerolta maukkaassa ja täyteläisessä musiikki-illassa.