Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Suomen turvallisuusuhat otettava todesta – tervetuloa hyppypanos

Kevään eduskuntavaalien tupailloissa ja toriparlamenteissa yksi varma puheenaihe on Suomen turvallisuustilanne. Keskusteluhalukkuus asiasta saattaa liittyä 30 vuoden työkokemukseeni Puolustusvoimissa. Puhuttaessa siitä, mikä maa voisi olla uhka Suomelle, on uskallettava sanoa ääneen, että ainut uhka on Venäjä. Konfliktin syntymistä pidän melko epätodennäköisenä, mutta mahdollisena. On aiheellista kysyä, miksi naapurimaan kansalaisille on myyty maata strategisilta alueilta tai miksi viime syksynä ison Nato-harjoituksen aikana sekä Norjan että Suomen ilmailulle tehtiin haittaa, joissa lentoliikenteen paikantamistarkkuus poikkesi normaalista ja aiheutti näin vaaratilanteita. Entä sitten kaikki toiminta, joka liittyy Airiston Helmi –tapaukseen? Meillä ei ole varaa olla liian sinisilmäisiä. Onneksi Suomen harjoittama ulko- ja turvallisuuspolitiikka koetaan luotettavaksi myös kahdenvälisissä suhteissa Suomen ja Venäjän välillä – onpa kyse sitten valtiollisista tai valtiojohdon henkilökohtaisista suhteista. Huolimatta hyvistä suhteista Venäjään, meidän on muistettava se, että Suomen puolustusvoimat on pääosin riippuvainen länsimaista saatavasta avusta ja materiaalista. Käänne länteen on vahvistunut 1990-luvun alun jälkeen. Käänne tapahtui ajassa, jossa Neuvostoliitto hajosi ja Berliinin muuri kaatui. Turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä toimintaa, jossa osapuolten välinen luottamus on merkittävässä roolissa. Suomi koetaan luotettavana ja arvostettuna kumppanina muun muassa erilaisissa rauhanturva- tai kriisinhallintaoperaatioissa, on operaation johtovastuutaho sitten ollut YK, EU tai Nato. Suomi on Naton kumppani ja mukana useissa EU:n johtamissa eurooppalaisen puolustuksen kehittämiseen liittyvissä hankkeissa. Onko isäntämaasopimus Naton kanssa riittävä? Mitä pitävät sisällään päättyvän eduskuntakauden aikana tehdyt kahdenväliset sopimukset Ruotsin, Iso-Britannian tai USA:n kanssa? On hyvä, että sopimusten yksityiskohdat eivät ole julkisia. Sopimuksia tuskin on laadittu ilman tavoitetta eli Suomen ja suomalaisten turvallisuus. Onko mahdollisella brexitillä vaikutusta Suomen tai koko Euroopan turvallisuuteen? En usko, että olisi, onhan Iso-Britannia muun muassa Naton perustajajäsen, YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen ja ydinasevaltio. Mikä meitä sitten voi uhata? Nostan esille kaksi uhkaa: Ensimmäisenä tilanne Itämerellä. Suomen ulkomaankaupasta yli 80 prosenttia liikkuu meritse Itämeren kautta. Se maa, joka hallitsee Itämeren liikennettä, hallitsee myös Suomen ulkomaankauppaa. Toiseksi nostan kyberuhan. Onko tietoliikenne turvallista ja kuka sitä oikein hallitsee? Miten viime syksynä Pohjois-Suomessa oli mahdollista häiritä lentoliikenteen paikantamisjärjestelmää ja kuka sitä teki? Turvallisuuspolitiikan päämääränä on turvata Suomen itsenäisyys, vahvistaa maamme kansainvälistä asemaa, taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi sekä yhteiskunnan toimivuus. Kaiken tämän tärkein peruspilari on uskottava puolustus. Tervetuloa jalkaväkimiinat korvaava hyppypanos. Tapio Huhtanen Satakunnan maakuntavaltuuston 3. vpj., kansanedustajaehdokas (kesk.), Pori