Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Kilpaurheilua ja harrastetoimintaa – ”Cheerleading on monipuolinen liikuntalaji, josta voi valita sopivan taito- ja sitoutumistason”

Cheerleading on monipuolinen liikuntalaji, josta jokainen voi valita itselleen sopivan taito- ja sitoutumistason. Tämä on vastaus mielipidepalstan kirjoitukseen ”Kilpaurheilua vai ei” (SK 17.8.). Harrastejoukkueissa ei vaadita sitoutumista ja harjoittelua on ainoastaan kerran viikossa. Näissä joukkueissa myös taloudelliset kustannukset ovat vähäiset. Harrastetasolta ei ole välttämätöntä siirtyä kilpaurheilun pariin. Kilpaurheiluksi laji muuttuu silloin, kun lapsi, nuori tai aikuinen pääsee karsintojen kautta kilpajoukkueeseen. Kilpailutasoja on lajissa neljä: aloittelija-, edistyneet-. keski- ja SM-taso. Tasojärjestelmä on rakennettu niin, että se tukee lajitaitojen kehittymistä ja etenemistä oikeaan tahtiin. Tasot tarjoavat myös useita erilaisia kilpailumahdollisuuksia. Aloittelijatasolla sitoutuminen on luonnollisesti vähäisempää kuin SM-tasolla. SM-tason kilpacheerleadingia kutsutaan huippu-urheiluksi. Lajiin kuuluvat ilma-akrobatia eli pyramidit, nostot sekä korkeat heitot, permantoakrobatia sekä omalle joukkueelle suunnatut kannustushuudot. Kilpailusäännöissä on määritelty jokaisen ikä- ja taitotason kilpailuohjelman pakolliset elementit. Arvosteluperusteina ovat muun muassa tekninen vaikeus, koreografian monipuolisuus, suorituspuhtaus ja esittäminen. Cheerleading-kilpajoukkue koostuu kahdeksasta neljän hengen stunttiryhmästä, joista kuusi kerrallaan esiintyy kilpailutilanteessa. Kilpailussa menestyminen edellyttää kilpajoukkueelta satoja toistoja, että esitys täyttäisi edellä mainitut kriteerit. Toinen ehdoton edellytys menestymiselle on se, että kilpajoukkue harjoittelee kokonaisena. Jokainen cheerleading kilpajoukkue voi olla oman tasonsa menestyjä, kun se saa harjoitella mahdollisimman optimaalisesti. Cheerleading on siis kilpaurheilua ja harrastetoimintaa.