Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Pankinjohtaja Aalto-Setälä arvioi, että pandemian jatkuminen kasvattaa painetta kuluttaa – monella on jäänyt rahaa säästöön

Pienellä veneellä kisaaminen on pankinjohtaja Ville Aalto-Setälän ykkösharrastus. Kilpapurjehdus on pitkälti tuulen suunnan ennakointia muita kilpailijoita vastaan. Kilpailussa odottamaton muutos tuulessa voi tuhota hyvin suunnitellun taktiikan. Purjehduksessa tuntuu olevan jotain yhtäläisyyksiä maailmantalouden tuulten arviointiin. Pienistä signaaleista yritetään hahmottaa tulevaa kehitystä. Koronan kaltaista muutosta on tietenkin mahdotonta nähdä etukäteen. – Tämän vuoden isoin opetus on ollut ennustamattomuus, Aalto-Setälä sanoo. – Pitäisi pystyä järjestämään asiat niin, että vaikka kaikki ei menisi odotetusti, silti pystyy mukautumaan ja elämä jatkuu. Satakunnassa pelätään ihan syystä, miten maakunnan talouden vientivoittoisuus vaikuttaa pidemmän päälle. – Tiedetään, että maailmankauppa on hidastunut paljon. Tällä hetkellä se ei varsinaisesti vielä näy täällä. OP Länsi-Suomen henkilöasiakkaista vastaava pankinjohtaja puhuu käytännön tasolla siitä, että lainat pitäisi olla mitoitettu niin, että niistä selviää, vaikka tulisi ongelmia. Jos on tiukkaa, kannattaa miettiä, mistä voisi luopua. Pikavippeihin ei kannata haksahtaa. – Jos elämä on mitoitettu niin, että perhe selviää kummankin vanhemman tuloilla juuri ja juuri, niin on se vähän pelottavaa. Asiakkaillekin kerrotaan sitä viestiä, ettei pidä mitoittaa taloutta ääriä myöten. – Elämä on niin paljon parempaa ja huolettomampaa, jos jostain kulutuksesta vähän tingitään, ja taloudessa on pelivaraa. Luottotappioihin pitää varautua Pankissa kevät oli kiireistä aikaa, vaikka uusien lainojen kysyntä notkahti. Pyyntöjä lyhennysvapaista tuli moninkertaisesti. – Meillä tehtiin ylitöitä, koska niitä pyyntöjä oli niin paljon. Aalto-Setälän mukaan lyhennysvapaat muodostuvat tyypillisesti vuoden mittaisiksi. Hän toivoo, ettei tästä koidu suuria ongelmia ensi vuonna. Pankkien sääntelyn mukaan luottotappioihin pitää varautua ja niitä lasketaan ennakkoon. – Laskentamallien mukaan tästä seuraa luottotappioita. Sitä ei tietysti tiedä, miten paljon. Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa. Tilivarat ovat kasvaneet Korona-aikana osa kotitalouksista on menettänyt tuloja, kun on tullut lomautuksia tai pienyrittäjältä ovat asiakkaat hävinneet. Toisaalta pääosalla tulot ovat ennallaan. – Korona on kohdellut ihmisiä ja yrityksiä hirveän epätasa-arvoisesti. Kun ihmiset eivät ole käyneet entiseen tapaan vaikka ravintoloissa tai ulkomailla, rahaa on jäänyt säästöön. – Se näkyy Suomen pankin tilastoissa, että tilivarat ovat kasvaneet poikkeuksellisesti tänä vuonna. Jos säästöilleen haluaa saada tuottoa, on lähdettävä osakemarkkinoille. Nekin ovat käyttäytyneet levottomasti, mutta Aalto-Setälän mukaan heilahduksiin tulee suhtautua rauhallisesti. – Kuukausisäästäminen on paras tapa, varsinkin jos säästää vähänkään riskipitoisempaan kohteeseen, jonka kurssi heiluu. Kuukausisäästämisen avulla keskihinta ja tuotto-odotus ovat hyvät. Aalto-Setälä arvelee, että tilanteen purkautumiseen liittyy suuria odotuksia. Odotetaan rokotetta ja maailman palautumista ennalleen. – Kyllä varmaan aika monella on paine päästä ulkomaille tai tehdä kaiken näköistä. Talouden kannalta tilanne on kiinnostava. – Se on iso kysymys, mihin se tarve kuluttaa purkautuu, Aalto-Setälä pohtii. Ihmiset sopeutuvat kriiseihin Millainen maailma on palautuessaan ”ennalleen”? Sekin on mielenkiintoinen kysymys. Maailma tuskin säilyy muuttumattomana isossa mullistuksessa. Vaikka Aalto-Setälä toteaa haastattelussa, että koronavirus on ”hirvittävä murros”, hän sanoo sen hyvin rauhallisesti. Kun Aalto-Setälä etsi opiskelujen jälkeistä ensimmäistä varsinaista työpaikkaa, elettiin 1990-luvun alun lamaa. OP Länsi-Suomessa hän aloitti loppuvuodesta 2007, kun finanssikriisi puhkesi. Ehkä nämä taitekohdat ovat osaltaan opettaneet suhtautumaan asioihin rauhallisesti. – Me ihmiset ja yhteiskunta olemme kuitenkin hirvittävän sopeutuvaisia, Aalto-Setälä miettii. Hänestä Satakunnassa on pärjätty korona-aikana. – Asiat ovat loksahtaneet jollekin mallille. Toimialoittain on hirvittävän suuria eroja, mutta yllättävän hyvin asiat ovat menneet. Kevään jälkeen lainojen uudelleenjärjestelyn tarvekin on rauhoittunut. – Asuntolainat ja -kaupat hiljenivät maalis–huhtikuussa, mutta nyt olemme taas kovassa vauhdissa. Ihmiset vaihtavat asuntoa ja ottavat lainaa ihan normaalisti. Aalto-Setälä miettii, että toisinkin voisi olla tässä maailmantilanteessa. – Jos väestötilastoja katsoo, niin tämä vuosi on ollut hyvä Satakunnalle. Toivottavasti kehitys jatkuisi. Onhan täällä asiat hyvin. Tämä on valtavan hyvä paikka asua. Hän on itsekin satakuntalainen, perhe on kotoisin Raumalta, mutta mies kokee itsensä porilaiseksi. – Tietysti minä olen kovasti kiitollinen, kun saan tällä alueella tehdä mielekästä työtä. Historia ja kirjoittaminen kiinnostavat Ennen pankkiuraansa Aalto-Setälä työskenteli tutkijana ja asiantuntijana yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, pitkään Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksessa. Noista ajoista on säilynyt halu hahmotella isompia kokonaisuuksia. Hän on kirjoittanut Satakunnan Kansaan yhdeksän vuoden ajan kuukausittaista kolumnia ajankohtaisista talousasioista. Yhdessä tuoreessa kolumnissaan Aalto-Setälä vertailee vanhaa ja arvokasta Stockmannia ja halpaa tulokasta Tokmannia todetakseen lopuksi, että halpa tekee kovaa tulosta, ja arvokas on vaikeuksissa. Kolumnin opetusta voi jokainen miettiä, mutta Aalto-Setälä näkee, että myös pankkialan on mukauduttava maailman muutoksiin ja elettävä niin kuin opettaa. Aalto-Setälä harrastaa historiaa ja on viime vuosina lukenut paljon Isovihana tunnetusta, 300 vuoden takaisesta Venäjän miehitysajasta Suomessa. Se oli hurjaa aikaa. – Silloin 5–10 prosenttia suomalaisista kuoli, toinen samanmoinen vietiin Venäjälle orjiksi. Asiassa kiinnostaa sekin kuinka huonosti tunnettua Suomen historiaa tuo ajanjakso on. – Tunnemme kaikenlaisia elokuvien esille nostamia ulkomaisia kauheuksia, mutta emme omaa mustaa ajanjaksoamme. Aihe on tuntunut kuitenkin vielä liian vaikealta kolumniksi. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kilpapurjehdus kysyy kovaa kuntoa Pankinjohtaja pyöräilee seitsemän kilometrin työmatkansa kesät talvet. Kun hän polkee vapaalle, ajatukset siirtyvät usein purjehdukseen. Kunnosta on syytä pitää huolta, että pystyy jatkamaan kilpailemista purjeveneillä. Aalto-Setälä alleviivaa, että nyt puhutaan purjehtimisesta pienellä kevytveneellä. Hänen tavoitteensa on kilpailuissa. Retkiveneilyä hän ei harrasta. Tämän eron mies haluaa tehdä selväksi, koska monella on mielikuva purjehduksesta jonkinlaisena lokoisana ajanvietteenä. Tosin hänelle se on yksi ja sama asia. Kilpapurjehduksessa on monia osa-alueita, varusteet, tekniikka, taktiikka, joiden on sovittava yhteen. Kilpaileminen on parasta ajanvietettä. Aalto-Setälä alkoi purjehtia kahdeksanvuotiaana. – Vanhemmilta se tuli. Oli meitä muitakin, mutta minä en koskaan ymmärtänyt lopettaa. Jos tuulten suunnan ennakoinnissa voi runollisesti tulkita olevan jotain yhtäläisyyksiä pankkimaailmaan, niin Aalto-Setälälle se on täydellistä vastapainoa työlle. – Kun autoa alkaa pakata viikonlopun kisaa varten, ei siinä työasiat palaa mieleen, ennen kuin maanantaiaamuna. Parikymppisenä Aalto-Setälä kisasi paljon, muistojen laatikossa on roppakaupalla mitaleitakin. Työ ja perhe-elämä vähensivät kisaamista, mutta kun lapset ovat ehtineet jo aikuisikään, jää taas enemmän aikaa omalle puuhastelulle. Elämässä on yksi aivan uusikin asia. Ensimmäinen lapsenlapsi syntyi vuosi sitten. – Noin viisi vuotta menee ja pääsee lapsenlapsen kanssa purjehdusleirille, mies miettii. Purjehduskisoissa eletään hetkessä tuuli kasvoilla. Maallikkokin on joskus nähnyt purjehduskisojen käännöksiä, joissa purjehtija panee pään matalaksi vaihtaessaan puolta purjeen kanssa. – Se on kuin giljotiini. Se on luonnonvalintaa, jos ei päätään pysty laskemaan tarpeeksi alas. Sellaisia ei ole näkynyt tuolla vesillä, Aalto-Setälä nauraa.