Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Kuntatyönantajat: Ylimääräisten palkankorotusten hinnalla palkattaisiin lähes 16 000 uutta hoitajaa

Kunta-alan sosiaali- ja terveydenhuollon hoitohenkilöstölle vaaditut niin sanotun yleisen linjan ylittävät palkankorotukset kymmenen vuoden ajalle maksaisivat kunnille ja kuntayhtymille yhteensä kahdeksan miljardia euroa. Tähän summaan on päätynyt kuntatyönantajat (KT) omassa tiistaina julkistetussa arviossaan. Lisälaskua kunta-alalle tulisi keskimäärin lähes kahdeksan sataa miljoonaa euroa vuodessa. Korotusta ajava Tehy on puolestaan laskenut, että 1,8 prosenttia vientialat ylittävä korotus vaatisi noin 100–150 miljoonaa euroa lisää vuodessa. – Palkkaohjelman nettokustannus kunnille on vuosittain noin 80 miljoonaa euroa kymmenen vuoden ajan. Summa sisältyisi kuntien valtionosuuksiin, joista 80 miljoonaa on alle prosentti. Ohjelma edellyttää valtion mukana oloa. Valtion rahaa tarvitaan, koska kuntatyönantajilla vaadittavaa rahaa ei ole, Tehy ja sen kanssa samassa rintamassa oleva Super totesivat tiedotteessaan tiistaina. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työvoimakustannukset ovat nykyisin 7,6 miljardia euroa vuodessa. Kymmenen vuoden päästä työvoimakustannukset olisivat KT:n laskemien mukaan lähes 1,5 miljardia suuremmat kuin nykyisin. Yhteissumma kohoaisi yli yhdeksän miljardin euron, jolloin nousua olisi lähes 20 prosenttia. – Jos korotuksiin vaadittu raha käytettäisiin korotusten asemesta uusien työntekijöiden palkkaamiseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle voitaisiin rekrytoida kymmeneksi vuodeksi esimerkiksi lähes 16 000 uutta sairaanhoitajaa, KT:n tiedotteessa todetaan. "Kuntataloudella yhä vaikea" Julkisen talouden ja kuntatalouden tilanne jatkuu työnantajien mukaan kireänä ja alijäämäisenä, mistä kertovat muun muassa lisääntyneet yt-neuvottelut. – On täysin välttämätöntä jatkaa kustannustasoltaan maltillisia työmarkkinasopimuksia, jotka parantavat työllisyyttä, kilpailukykyä ja julkisen talouden tilaa. Kuntatyönantajilla ei ole olemassa ylimääräistä jakovaraa, sanoo KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen . KT:n laskelma perustuu arvioon kuluvan vuoden työvoimakustannuksista ja sen päälle tulevista prosentuaalisista korotuksista. Suurin osa kustannuksista tulee työvoimakustannusten tason nostosta. Kustannukset kuitenkin kasvavat ajan mittaan niin sanotun korolle korkoa -ilmiön vuoksi, koska korotuksia ei voida laskea lähtötasosta kuin ensimmäisen kerran. Sen jälkeen korotus joudutaan laskemaan joka vuosi uudesta, aiempaa suuremmasta summasta. Laskelmassa ei ole huomioitu niin sanotun yleisen linjan korotusten tuomia vaikutuksia. Entä jos korotukset leviävät? Jos edellä kuvatut hoitohenkilöstön korotusvaatimukset toteutuisivat koko kunta-alalla, niin kymmenen vuoden aikana kokonaiskustannukset olisivat lähes 22 miljardia euroa eli enemmän kuin kunta-alan nykyiset työvoimakustannukset vuodessa. Keskimäärin kustannukset olisivat 2,2 miljardia vuodessa, joka on 10,5 prosenttia vuoden 2019 työvoimakustannuksista. Tällä vuosisummalla voitaisiin palkata noin 42 600 työtekijää kunta-alalle. – Tällöin koko kunta-alalle tulevat korotukset nostaisivat pahimmillaan kunnallisveroa 2,2 prosenttiyksikköä kymmeneksi vuodeksi, tutkimuspäällikkö Mika Juutinen sanoo. Työmarkkinajohtaja Jalonen totesi Lännen Median haastattelussa (1.9.) että työmarkkinaneuvottelujen tapahtumat ovat ratkaisevia myös Antti Rinteen (sd.) hallituksen työllisyystavoitteen kannalta.