Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Porin talous oli retuperällä jo ennen koronaa – Vajoaako Pori kriisikunnaksi, joka pakkoliitetään Eurajokeen?

Porin kaupungin taloudellinen tilanne on niin hirveä, että se hakee vertaistaan maan 12 suurimman kaupungin joukossa. Kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomus paljastaa, että kaupunki on jo viime vuonna käytännössä lyöty polvilleen. Porin kaupungin tulos asukasta kohden oli viime vuonna -344 euroa asukasta kohden. Näin surkeaan tilaan on kaupungeista ajanut itsensä vain Kouvola, jolla tulos asukasta kohden oli -338 euroa. Rajuja miinusmerkkisiä lukuja lyövät tiskiin myös Vantaa, Jyväskylä, Oulu, Turku ja Lahti. Suurimmista kaupungeista vain Kuopio ja Helsinki ovat pärjänneet hyvin. Porin kaupungin surkeutta ilmaisee myös se, että taskuista ei löydy pian muuta kuin reikä. 12 suurimman kaupungin vertailussa Porin rahoitusvarallisuus oli toiseksi pienin asukaslukuun suhteutettuna eli -5 408 euroa per asukas. Kaupungilla ei ole taseessa rahavaroja eikä arvopapereita kattamaan kaupungin suurta lainamäärää ja vuokravastuita. Ainoana merkittävä omaisuutena Porilla on oma energiayhtiö Pori Energia Oy, jota tosin ei missään nimessä kannattaisi realisoida sen antamien säännöllisten tuottojen takia. Käytännössä kuluvan vuoden koronakriisi vie Porin pöydältä viimeisetkin kakonmurut, eli kaupungille ei jää minkäänlaisia puskureita tulville vuosille. – Näyttää siltä, että ylijäämät syödään tänä vuonna. Kun lähtötilanne on jo viime vuodesta heikko, kaupunki ei sietäisi enää ylimääräisiä iskuja, joita koronaepidemia on nyt aiheuttamassa, toteaa kaupungin tarkastusjohtaja Niko Poskiparta . Vielä yksi surkeuden mittari lisää on kaupungin vuosikate, joka oli viime vuonna 4,3 prosenttia poistoista. Kaupungin tulorahoitus ei siis riitä alkuunkaan edes juokseviin menoihin. Kaupungin onkin suorastaan välttämätöntä löytää säästökohteita, joita on esillä myös pian päätettäväksi tulevassa palveluverkkouudistuksessa. Tarkastuslautakunta onkin korostamassa uudistus- ja säästötoimenpiteiden välittömien vaikutusten tärkeyttä. Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin (konserniin lasketaan mukaan kaupungin omistamat yhtiöt ja yhteisöt) lainamäärät ovat jatkaneet viime vuosina kasvuaan. Viime vuonna kaupungin lainakanta kasvoi 14,3 miljoonaa euroa. Viime vuotta koskevassa tilinpäätöksessä kaupungin lainamäärä oli 3 238 euroa asukasta kohden. Pienenä lohtuna on, että se jää vielä hieman jälkeen kuntien arvioidusta lainakannan keskiarvosta, joka oli 3 360 euroa asukasta kohden. Aluetutkija Timo Aro näkee arviointikertomuksen sanoman "sanalla sanoen jäätävänä" suhteessa 12 suurimpaan kaupunkiin. – Porin taloudellinen asema on heikentynyt tasaisesti viime vuosina, eikä se ole sinänsä enää suuri yllätys kaupungintalon ulkopuolella. Sen sijaan lohduton yllätys on Porin taloudellisen aseman heikkous suhteessa muihin suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin. Porin taloudellinen kuoppa syventyi vuosina 2018–2019, johon tulee päälle vielä ilman koronaakin katastrofaalisen huono vuosi 2020. Poria nakertaa Aron mukaan muista isoista kaupungeista poikkeavan raskas negatiivinen väestönkehitys, ei-työllisten korkea osuus, ikäsidonnaisten menojen kasvu ja kunnallisveroa maksavien väheneminen. – Jos kuntatalouden rinnalle laitetaan aluetalouden kilpailukykyyn liittyvät tunnusluvut, niin se korostaa entisestään Porin tilanteen haavoittuvuutta. Pori jää tässä vertailussa sijalle 20. vertailujoukon kuntien osalta ja 12 suurimman kaupungin joukossa toiseksi heikoimmaksi Kouvolan jälkeen. Kriisikuntakriteerien mukaan arviointimenettely voidaan käynnistää, jos konsernitilinpäätöksen alijäämä asukasta kohden on ensimmäisenä vuotena yli 500 ja toisena vuotena yli 1000 euroa per asukas tai neljä muuta konsernitilinpäätöksestä laskettua tunnuslukua täyttyvät. – Porin kohdalla horisontista piirtyy näkyviin vaara juurikin konsernitilinpäätöksen alijäämän osalta. Tähän saakka arviointimenettelyt ovat koskeneet täysin toisen kokoluokan kaupunkeja kuin Pori. Jos lainsäädäntö ja kriisikuntakriteerien tulkinta ei muutu tai niihin ei tule koronakriisin vuoksi poikkeuksia, Porin ja muutaman muunkin suuren ja keskisuuren kaupungin kohdalla Mayday lähestyy, toteaa Timo Aro. Eli uhkaako Poria pakkoliitos vaikkapa Eurajokeen? Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen ei näe tätä mahdollisena. – Maan hallitus käyttää varmasti tarkoituksenmukaisuusharkintaa ettei menettelyä käynnistetä. Koko Suomen kuntakentällähän talousluvut eivät näytä hyviltä ja tummia pilviä kertyy edelleen, sanoo Räsänen. – Kunnilta nämä kriteerit alkavat koronan takia täyttyä, mutta kriteereitä ollaan lieventämässä. Koronakriisin takia ei oltaisi siis käynnistämässä kriisikuntamenettelyä. Nyt olisi tärkeää saada kunnille helpotusta kumulatiivisen alijäämän kattamiseen. Se helpottaisi myös kuntien taloussuunnittelua tulevaisuuteen. – Alijäämän kattaminen itse kunnissa voi merkitä erittäin rajuja toimia, jotka eivät ole tarkoituksenmukaisia.