Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Vaalien alla iästä puhuttiin paljon - työmarkkinoille ei tulla punaista mattoa pitkin, vaan nuorten kuuluu ottaa paikkansa osaamisellaan

Olemme juuri valinneet 200 kansanedustajaa ja 13 Euroopan parlamentin jäsentä. Vaalien alla iästä puhuttiin paljon. Uudistumista ja uusia kasvoja toivottiin. Puolueet pyrkivät kalastelemaan nuoria ehdokkaita, joiden uskottiin keräävän kannatusta nuorilta. Tavoite on sinänsä ymmärrettävä, tarvitaanhan päättäjiä ja toimijoita myös tulevaisuudessa. Paikoin keskustelu sai kuitenkin sävyjä, joita ei olisi tarvittu. Jossain mainoksessa esimerkiksi kysyttiin: ”Haluaisitko, että pappasi päättäisi asioistasi?”. Kukaan ei kysynyt papan mielipidettä. Keskustelupalstoilla kansamme valittujen katsottiin tarvitsevan nuorennusleikkausta. Jos työnantaja sanoisi samoin henkilöstöstään, hän joutuisi leivättömän pöydän ääreen pohtimaan ikäsyrjintää. Sallimme itsellemme asioita, joita emme salli muille. Nuoruuden ihannointi ei ole ihmiskunnan historiassa uutta. Jo antiikin taruissa nuoret uroot voittivat vanhat ja kohosivat sankareiksi. Samoin kävi meidän Kalevalassamme. Meidän aikamme on kuitenkin vienyt nuoruuden ihannoinnin uudelle tasolle. Se ulottuu yksilöistä kaikkialle yhteiskuntaan. Nuorekkuuden imagoa tavoittelevat jopa yritykset ja julkisyhteisöt. Yrityksen logoa saatetaan vaihtaa vain, jotta se olisi ”nuorekkaampi”. Keskuudessamme ovat tänään historiamme terveimmät ja koulutetuimmat ikäihmiset. Nurinkurista, että heihin yhä liitetään mielikuvia vanhuuden raihnaisuudesta ja huono-osaisuudesta. Silloin jää huomiotta, että ihmisten erilaisuus kasvaa iän myötä. Viisikymppiset ovat keskenään enemmän erilaisia kuin vaikkapa kolmikymppiset. Kaikki se mikä meihin kertyy elämämme aikana, erilaistaa meitä. Joukko pitkään palvelleita seitsemänkymppisiä kansanedustajia jätti juuri käydyt eduskuntavaalit väliin. Siinä menetimme kerralla paljon kokemusta ja politiikkaosaamista. Luopumispäätökset olivat tietenkin harkittuja ja syyt henkilökohtaisia, mutta yleisesti voi ajatella, että arvostuksen puute ja ilmapiirin muutos toimivat työntövoimana. Usein kuulee ajatuksen jättää paikkansa työelämässä nuoremmille. Kaunista ehkä, mutta tarpeetonta. Työmarkkinoille ei tulla punaista mattoa pitkin. Nuorten kuuluu ottaa paikkansa omalla osaamisellaan. Äänestäjiin nuoruushypetyksen vaikutus jäi vähäiseksi. Eduskunta nuoreni, mutta vain hieman. Keski-iäksi tuli 46 vuotta, kun se edellisessä eduskunnassa oli ollut 47,2 vuotta. Äänestyspäätöksissä ikä ei ilmeisesti ollut ratkaisevin tekijä. Seitsemänkymppisten tieto voi olla osin erilaista kuin kolmikymppisten, mutta osin se on samanlaistakin. Kumpaakin tarvitaan ja kumpaakin tuli valituksi. Eduskuntavaalien jälkeen valitsimme suomalaiset EU-parlamentaarikot. Jo lähtökohtaisesti tässä kisassa edellytettiin kokemusta. Nuoria ei huudettu esiin eikä kukaan puhunut nuorennusleikkauksista. Äänikuninkaaksi nousi 63-vuotias, ja myös 71-vuotias sai hulppean äänisaaliin. Ihmekös tuo, kun takana oli sekä eduskunnan puhemiehen tehtäviä että ministerivuosia. Tämäkin tulos osoittaa, että omalla osaamisella on mahdollista pyyhkiä pois kalenteri-iän kielteisiksi koetut signaalit. Sopii vinkiksi työmarkkinoille laajemminkin. Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori Eurajoen Luvialta.