Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Vieläkin kuulee harmistuneita kommentteja ”oudoista virsistä” – ikiaikainen sanoma ei kärsi siitä, että se sanotaan nykykielellä

Mobiilioptimoitu verkkovirsikirja on yksi kirkon suosituimmista verkkopalveluista. Virsikirja.fi-palvelussa virret löytyvät nimen, numeron tai yksittäisten sanojen perusteella. Virsiä voi hakea myös erilaisten kirkollisten juhlien ja kirkkovuoden tapahtumien mukaan. Monelle sivusto korvaa painetun virsikirjan. Kastehetkessä voidaan laulaa seuraamalla säveltä ja sanoja kännykästä. Viikon etsityimmät virretkin sivusto kertoo. Ei yllätä, että näinä aikoina haetuimpia ovat olleet ”Enkeli taivaan” ja ”Maa on niin kaunis”. Alttarikirjan sijasta tablettitietokonetta pitelevä pastori tuskin herättää ihmetystä. Tekniset muutokset on helppo hyväksyä, muuten uuden ja perinteisen kohtaaminen voi ottaa lujille. Vieläkin kuulee harmistuneita kommentteja ”oudoista virsistä” ja tuttujen värssyjen ja sävelkulkujen muokkaamisesta. Harmi ei näytä laantuvan, vaikka ne uudet virret ovat vuoden 1986 virsikirjasta. Virsien tuottama tunneryöppy kuvaa suhtautumista uuteen ja vanhaan seurakuntaelämässä. Pysyvän ja muutoksen kiikkulaudalla on pulmallista, kun uudistua pitäisi, mutta muuttua ei saisi. Virsien uudistustarvetta on paikattu lisäviholla, johon on nyt totuteltu kolme vuotta. Sen myötä virsien määrä paisui yli yhdeksänsadan. Määrä on yläkantissa, mutta perustelut hyviä. Uudet virret soivat duurissa useammin kuin vanhat. Lisävihossa on nykypäivän tarpeista nousevia virsiä esimerkiksi kiitollisuudesta, ilosta ja ihmisen vastuusta maailmasta. Ne puhuttelevat niitäkin, joille perinteinen uskonnollinen kieli ja virsipoljento ovat vieraita. Virsikirjan aikajana yltää varhaiskristilliseltä ajalta tähän päivään. Vanhimman virren ”Sinua, Jumalaa, kansasi kumartaa” sävel on peräisin 300-luvulta. Martti Luther teki tekstin 500 vuotta sitten, ja virren suomensi Mikael Agricola. Virttä on toki muokattu moneen kertaan. Uusimmat virret ovat muutaman vuoden takaa. Esimerkiksi Laura Sippolan ” Kuka oon Sinun suunnitelmassas” on valmistunut vuonna 2015. Virret kantavat muistoja lapsuus- ja kouluajoista alkaen. Miten korjataan tilanne, jossa monen virsituntemus rajoittuu joulu- ja suvivirteen? Löytyisikö kiinnostusta yhteislaulutilaisuuksiin, joissa uusia virsiä laulettaisiin? Urakka ei ole niin iso kuin äkkiseltään tuntuu. Vaikka sanat ovat erilaisia, niin sävel on useissa sama. Itseopiskelukin on mahdollista, sillä virsikirja.fi-sivustolla voi virsiä myös kuunnella – ja laulaa mukana. Vanhakin tuntuu modernilta, kun se on ikiaikaista. Kun se vastaa kysymyksiin, joita ihminen aina kysyy. Virsikirjauudistuksessa 1980-luvulla pidettiin kaikkein tutuimmat virret vanhassa muodossa. Onko se ajan mittaan viisasta? Vanhanaikaiseksi koettu voi vieraannuttaa. Ei ikiaikainen sanoma siitä kärsi, että se sanotaan nykykielellä. Uudenvuodenkorttien perinteisessä kuvassa kumara vanha vuosi poistuu ja lapsenhahmoinen vuosi astuu tilalle. Kumpaankohan hahmoon kirkko mielletään? Toivottavasti kumpaankin. Ei unohdeta vanhaa, mutta suhtaudutaan lapsen innolla ja toiveikkuudella uuteen. Kirjoittaja on eläköitynyt Porin seurakuntayhtymän tiedotuspäällikkö.