Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Tampereen yliopiston tutkija: Kun yritys ymmärtää yhden tärkeän asian, menestys tulevaisuudessa on todennäköistä – ”Silloin ollaan kilpailijoita edellä”

Ilmastonmuutokseen, koronapandemiaan ja erilaisiin ihmisoikeusrikkomuksiin etsitään nyt kuumeisesti ratkaisuja. Yritykset ovat avainasemassa tämänkaltaisten kestävyyskriisien voittamisessa, kertoo kauppatieteiden tohtori, väitellyt, Sonja Lahtinen . Lahtisen juuri julkaiseman väitöstutkimuksen mukaan yritysten rooli yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa muuttuu tulevaisuudessa aiempaa aktiivisemmaksi. Lahtisen mukaan yritykset pystyvät viemään kestävän kulutuksen ja tuotannon tapoja kaikkein tehokkaimmin eteenpäin. Etenkin sellaiset yritykset, jotka keksivät kestävämpiä tuotteita ja palveluita ja tuovat ne kuluttajien saataville. Kestävyystutkijat ovat perinteisesti olleet hyvin markkinakriittisiä. Kestävän kehityksen tutkimuksessa toistuu ajatus, jonka mukaan kapitalismi on sellaisenaan merkittävä syy nykyisiin kestävyyskriiseihin. Lahtisen Tampereen yliopistossa tekemä väitöstutkimus lähtee kuitenkin siitä, että myös ratkaisut löytyvät markkinataloudesta. Hänen väitöskirjansa keskiössä on markkinoilla tapahtuva yritysten ja kuluttajien välinen vuorovaikutus. Yrityksillä on markkinoiden kautta mahdollisuus vaikuttaa kuluttajiin, lainsäätäjiin ja toisiin yrityksiin. – Politiikan polku on osoittautunut hyvin hitaaksi tavaksi edistää näitä asioita. Järjestöjen resurssit taas ovat erittäin rajallisia. Kuluttajat puolestaan tekevät jokapäiväisiä valintoja yritysten tarjoamien palvelujen parissa, Lahtinen sanoo. Tavoitteena pelastaa maailma muoviroskasta Väitöstutkimuksen mukaan kestävän kehityksen arvojen tulisi jo lähtökohtaisesti olla osa yritysten strategiaa eli ydinliiketoimintaa. Suomalainen kasvuyritys Sulapac on Lahtisen mielestä hyvä esimerkki yrityksestä, joka on valinnut kestävän kehityksen liiketoimintansa keskiöön. Sulapacin tavoitteena on kehittää materiaaleja, jotka matkivat luontoa ja joilla voidaan korvata perinteistä muovia. Sulapacin toimitusjohtaja Suvi Haimi on myös väitellyt tohtoriksi Tampereella ja hänet valittiin Tampereen yliopiston vuoden alumniksi viime vuonna. Haimi kertoo, että kestävän kehityksen arvot ohjaavat yrityksen koko tuotantoketjua. Tavoitteena on, että yritys onnistuisi rakentamaan globaalisti tunnetun brändin, jonka kuluttaja tunnistaisi heti ympäristöystävälliseksi. – Tällä hetkellä ongelmana on se, että kuluttajat haluaisivat tehdä kestäviä valintoja, mutta se on vaikeaa. Viherpesua on usein vaikeaa erottaa aidosti vastuullisesta tuotteesta, Haimi sanoo. Viherpesu tarkoittaa, että yritys korostaa mainonnassaan tuotteen tai palvelun ympäristöystävällisyyttä, vaikka yrityksen todelliset toimet ympäristön hyväksi ovat vähäiset tai olemattomat. Yrityksille on tarjottava keppiä ja porkkanaa Markkinataloudessa yritysten perimmäinen tehtävä on maksimoida osakkeenomistajien voitot. On siis selvää, että yrityksillä on oltava kestävään kehitykseen hyvän tahdon lisäksi myös taloudellinen intressi. Miten kestävän kehityksen ottaminen yritysten liiketoiminnan keskiöön sopii tähän yritysten ydintehtävään? Kepillä ja porkkanalla, vastaa Lahtinen. – Kepin kautta ajateltuna yrityksillä ei ole enää vaihtoehtoja. Kuluttajat ja rahoittajat vaativat vaikuttavampia vastuullisuustekoja, lainsäädäntö kiristyy ja tietyt raaka-aineet kallistuvat resurssiniukkuudessa. Hänen mukaansa porkkana on kuitenkin aina tehokkaampi motivaattori kuin keppi. Lahtisen tutkimuksen mukaan kestävyyteen panostaminen kannattaa myös taloudellisesta näkökulmasta. – Ne yritykset pärjäävät tulevaisuudessa parhaiten, jotka ovat oivaltaneet muita aiemmin, että kestävyyteen kannattaa kiinnittää huomiota jo ennen kuin lainsäädäntö vaatii sitä. Näin ollaan kilpailijoita edellä sitten, kun lainsäädäntö seuraa perässä. ”Kestävän kehityksen näkökulma ei yksin riitä” Sulapacin varatoimitusjohtaja Ami Rubinstein muistuttaa, että yrityksissä ei kannata toimia vain tämän päivän trendien mukaan. –  Uskon, että ne yritykset tulevat menestymään, jotka tekevät asioita pitkäjänteisesti kestävän tulevaisuuden ja sitä kautta myös kestävän liiketoiminnan eteen, Rubinstein sanoo. Haimi toteaa myös, ettei pelkkä kestävän kehityksen näkökulma riitä. – Kukaan ei halua maksaa sellaisesta tuotteesta, jonka laatu on huono. Kestävyyden lisäksi tuotteista on tehtävä aidosti kuluttajaa houkuttelevia ja toimivia, Haimi toteaa. Esimerkkinä Haimi mainitsee Sulapacin kehittämän ympäristöystävällisen pillin, joka ei hajoa kesken juoman, kuten monet muut ympäristöystävälliset paperipillit. – Uskon, että maailma muuttuu vasta onnistuneiden bisneskeissien kautta, Haimi kiteyttää. Yrityksiä vaivaa ajan, tiedon ja rahan puute Lahtisen mukaan suomalaisyrityksissä ollaan jo nyt ilahduttavan kiinnostuneita esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja epätasa-arvon hillitsemisestä. Valitettavan usein todelliset teot ovat kuitenkin vielä alkutekijöissään. Lahtinen esittää kolme syytä, jotka hidastavat yritysten siirtymää kestävyyteen: ajan, tiedon ja rahan puute. Näihin puutteisiin Lahtinen pyrkii tutkimuksellaan vastaamaan. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, mitä yritykset voisivat tehdä toisin niin, että siirtymä kestäviin tuotantotapoihin säästää heiltä aikaa ja rahaa. Ja ennen kaikkea palvelee koko ympäröivää yhteiskuntaa. Yrityksiltä vaaditaan rohkeutta luovuuteen Lahtisen tutkimuksen mukaan kestävä tulevaisuus vaatii myös uudenlaista johtamista. Hierarkkisesta johtamisesta tulisi siirtyä luovuutta korostavaan johtamistapaan. Kokeilukulttuuria ja innovatiivisuutta tarvitaan, koska tulevaisuuden haasteita on mahdoton ratkaista menneisyyteen perustuvilla mittareilla. On oleellista hyväksyä, ettei ratkaisuja vielä ole. – Emme tarvitse jatkuvasti kiristyvää tehokkuusvaadetta, vaan tarvitsemme luovuutta. Yrityksiltä vaaditaan rohkeutta antaa aikaa työntekijöille miettiä, miten jokainen voisi omassa roolissaan ratkoa näitä viheliäisiä ongelmia, Lahtinen sanoo. Lahtinen myös muistuttaa, ettei mikään yritys pysty rakentamaan kestävää tulevaisuutta yksin. Eri kokoisten ja eri toimialoilla toimivien yritysten pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä. Lisäksi tarvitaan dialogia yritysten, poliittisten toimijoiden ja kuluttajien kesken. Myös Suvi Haimi painottaa yhteistyön merkitystä. – On ensiarvoista, että yritykset tuovat kestäviä tuotteita markkinoille, mutta se ei yksin riitä. Esimerkiksi poliittisilta päättäjiltä vaaditaan rohkeutta tehdä päätöksiä, jotka edistävät kestävän kehityksen mukaista liiketoimintaa, Haimi sanoo.