Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Rinne: Suomi sai tavoitteitaan läpi EU-strategiassa – Hallituksen kärkiteemaksi nostetut ilmastokysymykset menivät silti mönkään

Pääministeri Antti Rinne (sd.) sanoo, että Suomen kädenjälki näkyy EU:n uusissa painopisteissä, jotka Eurooppa-neuvosto linjasi torstain huippukokouksessaan Brysselissä. Suomi ajaa puheenjohtajakaudellaan EU:ssa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, Rinne vakuuttaa. Näin pyritään hänen mukaansa vahvistamaan etenkin nuorten luottamusta tulevaisuuteen. – Miksi ilmastonmuutos on myös hallitusohjelmamme ensimmäinen sana? Siksi, että ilmastonmuutos ei olisi tulevaisuudessa ihmiskunnan viimeinen sana, Rinne sanoo. Strategiapaperiin ei saatu kirjattua tavoitetta, jonka mukaan unioni olisi hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Odotetun tavoitteen kirjaamista vastusti ainakin hiilivoiman jättiläismaa Puola. Uutistoimisto Reutersin tietojen mukaan myös Tsekki ja Unkari vastustivat linjausta. Eurooppa-neuvosto ei päässyt sopuun EU:n korkeiden virkojen täyttämistä torstain kokouksessaan, mutta neuvosto hyväksyi kokouksessaan strategisen ohjelman, joka määrittää prioriteetit tulevalle 5-vuotiskaudelle. Uuden strategian etunenässä on unionin sisäisen turvallisuuden kysymykset, kuten ulkorajojen vahvistaminen, tiukempi maahanmuuton valvonta ja hybridiuhkien sekä informaatiovaikuttamisen torjuminen. – Meidän täytyy tietää ja päättää, keitä EU-alueelle tulee, strategiassa linjataan. Turvallisuuskysymysten jälkeen strategiassa käsitellään sisämarkkinoiden vahvistamista ja taloutta sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa. Ympäristö- ja ilmastopolitiikka jakavat jäsenmaita Tavoitteet ovat juuri niitä, minkä odotettiin nousevan strategian kärkeen, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen . – Ympäristö- ja ilmastopolitiikka on ollut jo pidempään yksi niistä kysymyksistä, joka jakaa jäsenmaita, Tiilikainen sanoo. Se, että strategiaan ei merkitty tavoitetta vuoden 2050 hiilineutraalista unionista, ei Tiilikaisen mukaan kuitenkaan vielä ennakoi riitaisuutta 5-vuotiskaudelle. – Ilmastokysymykset ovat isoja kysymyksiä jäsenmaille, joten on luonnollista, että ne aiheuttavat kiistoja. Myös strategian kärkeen nostetut sisäisen turvallisuuden ja rajavalvonnan kysymykset ovat teemoja, joiden ennakoitiin nousevan 5-vuotiskaudella keskeisimmiksi jo ennen eurovaaleja. Tulevina vuosina EU:n toimintaa ohjaa myös monivuotinen rahoituskehys vuosille 2021–2027 eli EU:n pitkän aikavälin budjetti. Siinä määritellään, paljonko EU:lla on rahaa käytössä, mihin rahat käytetään ja mistä menot rahoitetaan. Eurooppa-neuvosto kehottaa Suomea jatkamaan puheenjohtajakaudellaan tätä työtä niin, että Eurooppa-neuvosto voi keskustella asiasta lokakuussa ja päästä sopimukseen vuoden loppuun mennessä.