Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Ministeri Andersson tukee saman ministeriön kollegaansa: Korkeakoulujen 60 miljoonaa saatava ensi vuoden budjettiin

Opetusministeri Li Andersson (vas.) on hämmentynyt korkeakoulujen rahoituksesta syntyneestä budjettikiistasta. Perjantaina julkistetussa valtiovarainministeriön budjettiesityksessä on vain neljäsosa siitä 60 miljoonasta, mitä hallitusohjelmassa on varattu korkeakoulujen perusrahoituksen lisäämiseen. Andersson tukee tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen (kesk.) tavoitetta saada koko summa ensi vuoden talousarvioon. – Valtiovarainministeriöllä on tärkeä rooli budjettia käsiteltäessä. Mutta asianosaisilla ministeriöillä on paras asiantuntemus koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteista. – Toivottavasti budjettiriihessä on mahdollisuus löytää yhteisymmärrys siitä, että kunnioitetaan sitä asiantuntemusta, mitä sektoriministeriöissä on, Andersson sanoi Porvoossa puolueensa ministeriryhmän kokouksen yhteydessä. Anderssonin mukaan vasemmistoliitolla on sama käsitys kuin ministeri Kososella siitä, että korkeakoulujen perusrahoituksen lisäys on sovittu kokonaisuudessaan ensi vuoden talousarvioon. Perusturvaa ei vastakkain Valtiovarainministeriö on jaksottanut lisämäärärahoja sen takia, muun muassa perusturvaan tulevat korotukset saadaan toteutettua heti ensi vuoden alussa. – Me emme ole asettamassa näitä vastakkain. Perusturvan korotukset ovat äärimmäisen tärkeitä vasemmistoliitolle. – Esimerkiksi kansaneläkkeisiin ei ole meidän tietojemme mukaan tehty tasokorotuksia vuoden 2008 jälkeen eikä työmarkkinatukeen ole tullut tasokorotuksia vuoden 2012 jälkeen. Lisäksi etuuksien indeksien olivat jäässä koko viime vaalikauden ajan, Andersson perusteli. Anderssonin mukaan budjettiriihessä joudutaan kuitenkin käymään keskustelu vaalikauden menolisäyksien jaksottamisesta. Varhaiskasvatuksen parannukset elokuussa 2020 Varhaiskasvatukseen tehtävien parannusten on suunniteltu tulevan voimaan elokuun alusta 2020. Anderssonin mukaan se koskee sekä subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamista että lasten ja hoitajien välisen suhdeluvun palauttamista aiemmalle tasolle. – Subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen tarkoittaa sitä, ettei se enää riipu siitä, missä kunnassa perhe asuu tai mikä on lapsen vanhempien työmarkkina-asema. Päivähoitohenkilökunnan lisätarpeeseen pitää Anderssonin mukaan varautua siten, että lastentarhanopettajien koulutuspaikkoja on riittävästi. – Lisäksi on huolehdittava tällä hetkellä palveluksessa olevien lastenhoitajien jatkokoulutusmahdollisuuksista. Anderssonin mukaan hallitus ei ole siten purkamassa varhaiskasvatuksen henkilökunnan pätevyysvaatimuksien kiristymistä sovitun siirtymäajan mukaisesti.