Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Keski-ikäinen isi kokeili satutanssia – se oli hidasta ja kankeaa, mutta hymy 5-vuotiaan tyttären kasvoilla palkitsi

Kymmenkunta keski-ikää lähestyvää tai keski-iän kourissa olevaa miestä istuu hiljaa Kankaanpään Keskustan koulun liikuntasalin seinäruusuina. Jokainen katselee liikuntasalissa kirmaavaa jälkikasvuaan. Lapset ovat innoissaan. Isät pelonsekaisen hämmentyneitä. Alkamassa on Kankaanpään Voimistelijoiden Satutanssi-ryhmän isänpäiväviikon harjoitus. Isät pääsevät tanssimaan tyttäriensä kanssa. Harjoitusten alkaessa isät astuvat ujosti seinustalta salin puolelle. Tyttäret ovat intoa piukassa, isät varautuneita. Omakin 5-vuotias tyttäreni hyppii ja pomppii riemusta ja kuiskaa minulle hieman jännittävänsä miten minun käy. Ensin pelataan polttopalloa isät vastaan tyttäret. Sen jälkeen pääsemme harjoittelemaan erilaisia tanssiaskeleita ja -liikkeitä. Yllättävän vaikeaa, mutta hitaat ja kankeat isät selviävät harjoituksesta hyvillä mielin. Tyylipisteitä ei jaettu, paitsi lasten kasvoilta. Tärkeintä ei ollut onnistuminen tai epäonnistuminen jossain jalantaivutusliikkeessä jonka nimeä en edes tiedä, vaan se että osallistui. Mairea hymy tyttäreni kasvoilla palkitsi minut nololta näyttäneen tanssihetken jälkeen. Tytär toteaa minun osanneen hyvin eri liikkeitä. Itse olen asiasta toista mieltä, mutta onneksi 5-vuotiaat katsovat vielä vanhempiaan prinsessasävyisten lasien läpi. Tilanne on takuuvarmasti toinen 10 vuoden kuluttua, mikäli silloin isät kutsutaan tanssimaan satutanssia tyttäriensä kanssa. Vaikka olinkin etukäteen varsin varautuneella mielellä tätä isien satutanssiharjoitusta kohtaan, jälkikäteen olen tyytyväinen että osallistuin siihen. Tyttäreni on jo sen ikäinen, että hän varmasti muistaa tuon 45 minuutin tanssiharjoituksen pitkään. Eikä se ole mitenkään nolo juttu, vaan hieno muisto lapsuudesta. Isän ja tyttären välinen yhteinen hetki, jota on varmasti mukavaa muistella aikuisena. Oli hienoa myös huomata, miten samalla viivalla jokainen isä oli tanssitunnin alkaessa ja sen aikana. Seinäruusuina istui monessa eri ammatissa työskenteleviä miehiä. Ei ollut yrittäjiä, duunareita, sotilaita tai poliiseja. Paikalla oli vain joukko isiä, jotka halusivat tanssia tyttärensä kanssa.