Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Miksi puhutaan henkilöstö- eikä hoitajamitoituksesta? Esitimme kiistellystä uudistuksesta 6 kysymystä ministerille ja STM:n virkamiehelle

Lausunnolla olevan lakiluonnoksen mukaan vanhusten tehostettuun palveluasumiseen ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon tulee ensi elokuussa sitova 0,7 työntekijän henkilöstömitoitus asiakasta kohti. Siirtymäaika sen toteuttamiseen päättyy huhtikuun alussa 2023. Kuntaliiton torstaina esittämän arvion mukaan mitoitus nostaa kustannuksia 470 miljoonaa euroa vuonna 2023, jos tehostetussa palveluasumisessa olevien osuus pysyy suhteessa ennallaan. Sosiaali- ja terveysministeriön mitoitusjaoston arvio hoitajien lisäkuluista oli 233 miljoonaa euroa vuodessa. 1. Mikä tämän ison eron kustannusarvioissa selittää, perhe- ja peruspalveluministeri (sd.)? – Hoitajamitoitusjaoston työskentelyssä olivat mukana eri osapuolet, jotta vaikutusarvioinnit voitiin käydä yhdessä läpi. Yhtenä osapuolena oli myös Kuntaliitto. – Kuntaliitto tavoittelee näillä luvuilla sen osoittamista, että palvelutarpeen kasvu tulee olemaan jatkossa merkittävää. Siihenkin pitää pitkässä juoksussa varautua. – Hallitusohjelmassa on yksiselitteisesti linjattu, että uudet tehtävät korvataan kunnille sataprosenttisesti. Määrärahat varataan hallituksen ensi kevään kehysriihessä. 2. Onko varmaa, että vuonna 2023 saadaan tarvittavat 4 400 lisähoitajaa? – Asiantuntijoiden esittämä tiekartta hoitajien saamiseksi on yksimielinen. Jaosto esitti monenlaisia keinoja hoitajien rekrytoimiseksi. Lisäkoulutustarpeet ovat ilmeiset ja muuntokoulutustarpeet on otettava huomioon. – Yksi reservi on se, kuinka saadaan ihmisiä palaamaan näihin tehtäviin. Jos säälliset työolosuhteet voidaan turvata, sekin toimii vetovoimatekijänä alalle. Myös eläkkeellä jäävissä on niitä, jotka haluaisivat jatkaa osana työyhteisöä. 3. Miksi lakiluonnoksessa puhutaan henkilöstömitoituksesta eikä hoitajamitoituksesta, neuvotteleva virkamies Satu Karppanen? – Virkamiehet ovat puhuneet koko ajan henkilöstömitoituksesta, joka on virallisesti oikea termi. Politiikassa on käytetty hoitajamitoitusta, koska on haluttu korostaa, että tarvitaan lisää nimenomaan välitöntä asiakastyötä. 4. Henkilöstömitoitukseen aiotaan laskea vain välittömään asiakastyöhön osallistuva henkilöstö. Tukitehtävät kuten ruokahuolto, siivous ja pyykkihuolto erotetaan siitä pois. Johtaako tämä siihen, että niitä karsitaan ja vanhukset saavat tulevaisuudessa esimerkiksi vain yhden lämpimän aterian päivässä viikonloppuisin? – Niin ei voi tehdä. Nytkin valvontaviranomaiset seuraavat, ettei aterioiden väli muodostu liian pitkäksi. Sen lisäksi, että THL tulee seuraamaan mitoitusta, se seuraa myös palvelun sisältöä, Satu Karppanen sanoo. 5. Onko tarkoituksena korvata hoitajat hoiva-avustajilla? – Hoiva-asustajilla on oma tehtävänsä, mutta he eivät voi korvata lähihoitajia lähihoitajien työssä, sanoo Satu Karppanen. – Jaosto ei esitä määrämittaisia tavoitteita hoiva-avustajien osuuden merkittäväksi lisäämiseksi. Samalla on muistettava, että hoitotyössä on paljon sellaisia hoivaan liittyviä tehtäviä, joita hoiva-avustajat voivat tehdä, Krista Kiuru sanoo. 6. Miten turvataan kotihoito, Krista Kiuru? – Asiantuntijat selvittävät sitä jouluun mennessä. He ovat keskustelleet siitä, pitäisikö varmistaa sitovalla mitoituksella myös se, etteivät ammattilaiset lähde sieltä töihin tehostettuun palveluasumiseen säällisten olosuhteiden varmistuttua. Lakiluonnos Vanhuspalvelulain uudistamista käsittelevän työryhmän jaosto sai viime viikolla valmiiksi ehdotuksen sitovan henkilöstömitoituksen toteuttamiseksi vanhusten pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. Lakiluonnos on nyt lausunnolla. Mitoitukseen laskettaisiin mukaan välittömään asiakastyöhön osallistuva henkilöstö. Välillinen tukipalvelutyö, kuten ruokahuolto, siivous, pyykkihuolto ja kiinteistöhuolto erotettaisiin välittömästä asiakastyöstä. Näitä tukipalveluita ei enää laskettaisi osaksi mitoitusta. Laki sitovasta 0,7:n työntekijän henkilöstömitoituksesta asiakasta kohti tulisi voimaan 1.8.2020, mutta uudistukseen kuuluisi siirtymäaika. Se päättyisi 1.4.2023. Siirtymäaikana mitoituksen voisi alittaa, jos riittävästä hoidosta ja huolenpidosta pystyttäisiin huolehtimaan. Mitoituksen pitäisi olla kuitenkin myös siirtymäaikana vähintään 0,5. Vanhuspalvelulain uudistamista käsittelevän työryhmän jaosto sai viime viikolla valmiiksi ehdotuksen sitovan henkilöstömitoituksen toteuttamiseksi vanhusten pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. Lakiluonnos on nyt lausunnolla. Mitoitukseen laskettaisiin mukaan välittömään asiakastyöhön osallistuva henkilöstö. Välillinen tukipalvelutyö, kuten ruokahuolto, siivous, pyykkihuolto ja kiinteistöhuolto erotettaisiin välittömästä asiakastyöstä. Näitä tukipalveluita ei enää laskettaisi osaksi mitoitusta. Laki sitovasta 0,7:n työntekijän henkilöstömitoituksesta asiakasta kohti tulisi voimaan 1.8.2020, mutta uudistukseen kuuluisi siirtymäaika. Se päättyisi 1.4.2023. Siirtymäaikana mitoituksen voisi alittaa, jos riittävästä hoidosta ja huolenpidosta pystyttäisiin huolehtimaan. Mitoituksen pitäisi olla kuitenkin myös siirtymäaikana vähintään 0,5.