Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Maakunnallista kasvua ja elinvoimaa terveellisen ruuan tuotannosta

Kuten kaikki tunnistamme, demografiset ennusteet näyttävät hurjilta maakuntamme osalta. Väki ikääntyy vauhdilla ja väki myös vähenee, kun syntyvyys laskee. Mistä lisää kasvua ja elinvoimaa maakuntaan? Mielestäni ratkaisu löytyy aluetalouden toimijoiden entistä vahvemmasta yhteistyöstä. Tarkoitan tällä yritysten välistä kumppanuutta ja paikallista kaupallista yhteistyötä, joka pitää rahan kiertämässä omalla alueella ja voi luoda lisää asiakastyytyväisyyttä. Tarkoitan investointien tekemistä omaan maakuntaan omia paikallisia toimijoita hyödyntäen, aina kun mahdollista. Tarkoitan elinkeinoelämän ja kaupunkien, kuntien, Satakuntaliiton, kauppakamarien, oppilaitosten, hanketoimijoiden ja kaikkien vaikuttajien saumattoman yhteistyön tarvetta kaikille tärkeiden infrahankkeiden sekä toiminta- ja elinympäristön kehittämistä vaativien toimien toteuttamiseksi. Tavoitteena pitää olla työllisyyden kehittyminen ja maakunnan näkymien paraneminen. Meidän tulee tunnistaa monialaisen ja vientivetoisen teollisuutemme rooli jatkossakin, erityisesti automaation, keinoälyn ja robotiikan kasvu, josta voidaan saada edelleen kasvua aikaan. Omasta mielestäni liian pienelle huomiolle on jäänyt ruoka- ja elintarvikesektori maakunnassa kasvualustana. Tähän liittyy vahvasti myös se, että maakuntamme oppilaitosrakenne voisi hyvin mahdollistaa osaamisen kasvattamisen kulloinkin halutuille alueille. Ruoan tuotannon näkökulmasta Satakunta sijaitsee varsinaisessa runsaudensarvessa. Sen lisäksi meillä on erittäin vahvaa elintarviketeollisuutta, jota lienee mahdollista saada lisääkin maakuntaan. Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön alustavien arvioiden mukaan elantonsa elintarviketaloudesta tavalla tai toisella saa Satakunnassa noin 10 000 henkilöä. Nykyiset megatrendit, kuten muun muassa terveellisyyden ja hyvinvoinnin tarpeen kasvu, luonnonvarojen järkevämmän ja vastuullisemman käytön tarpeet, kulutuksen vähentämisen trendi, ilmastonmuutoksen ja saastumisen haasteet, yleensäkin kestävän kehityksen huomioiminen kaikessa tekemisessä ja teknologian kehitys tukevat hyvin elintarviketeollisuuden ja elintarviketuotannon kehittämistä. Kysymykseni onkin: Voisiko nämä ajatukset yhdistäen Satakunnasta muodostua uudenlaisten terveellisten elintarvikkeiden innovaattori, vastuullisemman ja ympäristöystävällisemmän ruokatuotannon ja -jalostuksen tyyssija? Voisiko näistä aihioista syntyä uusia koulutustarpeita, uusia yrityksiä, vetovoimaa alueelle ja työllisyyttä sekä uutta tukijalkaa pitkälle tulevaisuuteen? Meillä on jo olemassa vahvaa osaamista alueella ainakin hankerahoitteisissa toimijoissa. Tämä olisi hyvin linjassa myös Satakuntaliiton tavoitteiden kanssa elintarviketalouden osalta, ja voisi luoda elintarvikeviennin tavoitteiden lisäksi myös alan osaamis- ja yritysvientiä. Varmaa on, että kehitys ei synny toivomalla vaan tekemällä. Satakunta tarvitsee kasvua kehittyäkseen. Kasvu syntyy kysynnästä kotimarkkinoilla ja viennissä. Dynaaminen ja turbulenttinen toimintaympäristö vaatii meitä kehittymään ja vastaamaan uudenlaisiin haasteisiin ja odotuksiin. Aluetalouden edistämisellä sekä kaupan ja erityisesti palveluiden kehittämisellä pystymme varmistamaan Satakunnan alueen menestyksen ja kasvun. Harri Tuomi Kirjoittaja on Satakunnan Osuuskaupan toimitusjohtaja.