Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

”Kun ravintolat laitettiin kiinni, niihin ei tietenkään kuljetettu yhtään mitään” – Miljoonia Euraan investoiva Auramaa-yhtiöt pelkäsi koronaromahdusta, mutta sai jotain muuta

Auramaa-yhtiöiden Euran terminaalin pihasta kohoaa iso betonista ja liimapuupalkeista kasattu runko. Sen ympärille rakentuu vuoden loppuun mennessä kuljetusyrityksen kaluston huoltokorjaamo. Toimitusjohtaja Pekka Auramaa uskoo, se miellyttää ainakin yhtiön pääkonttorin yhteydessä Kauttualla olevan vanhan korjaamon naapureita. – Kauttualla me olemme asutuskeskuksen sisällä. Raskaan liikenteen poistuminen kapealta tieltä helpottaa varmasti alueen elämää. Korjaamossa käy hänen mukaansa tyypillisesti kymmeniä autoja päivittäin, ja sinne johtava Luistarintie on kapea. Toisaalta kuorma-autot ovat ajaneet sinne yli 90 vuotta ilman, että mitään vakavampaa olisi sattunut. – Se oli aikoinaan kylän laidalla, mutta asutus on levinnyt siihen ympärille, myynti- ja markkinointijohtaja Kalle Auramaa kertoo. Uudessa korjaamossa on tilaa noin 3 000 neliötä, eli yli kaksinkertaisesti vanhaan korjaamoon verrattuna. Siihen on kaksikin syytä. Ensinnäkin kaluston koko on kasvanut valtavasti. Vanha korjaamo on suunniteltu 22 metrin yhdistelmille, kun nykyään yhdistelmällä voi olla mittaa noin 35 metriä. – Nykyiset autot eivät mahdu kokonaan vanhaan korjaamoon sisälle, Kalle Auramaa sanoo. Toinen syy on tavoite vähentää ulkoa ostettavia korjaamopalveluita ja keskittää niitä lisää omaan korjaamoon. Vanhassa korjaamossa on reilut kymmenen työntekijää ja uuteen heitä tulee todennäköisesti jokunen enemmän. Näillä näkymin tammikuussa käyttöön otettavan huoltokorjaamon hintalappu on neljän ja viiden miljoonan euron välissä. Se ei ole suinkaan Auramaan viime vuosien ainoa iso investointi. Joutsenoon rakennettu viiden miljoonan euron uusi terminaali otettiin käyttöön juuri ennen kuin huoltokorjaamon rakennustyöt keväällä alkoivat. Poriin uusi terminaali rakennettiin vuonna 2013 ja Vaasaan muutamaa vuotta myöhemmin. – Terminaalit ovat nyt sillä mallilla, ettei niitä tarvitse ihan vähään aikaan rakentaa. Nykyaikaisessa terminaalissa tavaran käsittely on joutuisaa, ja volyymit ovat kasvaneet niin paljon, ettei meillä olisi mitään mahdollisuutta toimia vanhoissa tiloissa, Pekka Auramaa kertoo. Uusia julkaisukelpoisia investointisuunnitelmia yrityksellä ei hänen mukaansa ole. Jossain vaiheessa myös pääkonttori saattaa siirtyä Kauttualta Fankkeelle, mutta aktiivisia suunnitelmia siitä ei ole. – Terminaali rakennettiin Fankkeen alueelle 1970-luvulla. Siitä saakka on ollut ajatuksena, että jossain vaiheessa toiminta keskitetään sinne. Terminaalin lastauslaituriin peruuttavan kuorma-auton kyljessä lukee Kaukokiito. Se on neljän kuljetusliikkeen omistama markkinointi- ja terminaaliyhtiö, jolla on omat terminaalit Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Lahdessa. Kaikki muut Kaukokiidon kuljetuksissa käytettävät terminaalit ovat kuljetusliikkeiden omia. Auramaalla niitä on kymmenen, ja ne sijaitsevat rannikon läheisyydessä, Joutsenon ja Kokkolan välisellä alueella. – Jos Auramaa toimisi yksin, pystyisimme kuljettamaan tavaraa vain omalla toimialueellamme. Nyt kun siinä on mukana kolme muuta, eri puolilla Suomea toimivaa kuljetusliikettä, pystymme toimimaan maan laajuisesti. Se on kappaletavaraliikenteessä tänä päivänä välttämätön toimintaedellytys, toimitusjohtaja sanoo. Kaukokiito on Kalle Auramaan mukaan Suomen ainoa yksityisessä omistuksessa oleva yritys, joka kykenee toimittamaan tavaraa seuraavaksi päiväksi kaikkialle Suomeen. Samasta markkinasta kilpailee kaksi muuta yritystä, joilla on varsin tukevat selkänojat, Suomen valtion omistama Posti ja Saksan valtiollisen rautatieyhtiön omistama Schenker. Kun koronavirus alkoi laittaa Suomea ja maailmaa kiinni kevättalvella, Auramaalla oli synkät odotukset sen vaikutuksista liiketoimintaansa. Ne eivät toteutuneet, ainakaan vielä. – Tietynlaisten tavaroiden kuljetukset ovat vähentyneet ja toisenlaisten lisääntyneet, mutta yhteisvaikutus on ollut plussan puolella. Kun ravintolat laitettiin kiinni, niihin ei tietenkään kuljetettu yhtään mitään, mutta esimerkiksi rautakauppoihin menevän tavaran määrä on lisääntynyt selkeästi, Pekka Auramaa ynnää. Osa vaikutuksista tulee todennäköisesti viiveellä, jos vientiteollisuus alkaa sakata. Polttoainekustannusten laskeminen on hyödyttänyt hänen mukaansa pääasiassa asiakkaita. – Meillä on käytössä polttoainelisä, joka määräytyy suoraan polttoaineen hinnasta. Asfalttikentälle pysähtyy kuorma-auto, jonka kyljessä on Kariniemen kananpoikien logo. – Elintarvikepuoli on meille hyvin tärkeä. Ruoka on siitä hyvä tuote, että se kulkee, oli lama tai ei, Pekka Auramaa kertoo. 1990-luvun alun lama oli monille kuljetusyrityksille kohtalokas, mutta nykyään ala kestää hänen mukaansa iskuja paremmin. – Ylimääräistä kapasiteettia oli silloin aika paljon, ja ala oli aika repaleinen. Kaukokiidossakin oli 80-luvun lopulla vielä kymmeniä liikennöitsijöitä. Kaikille ei oikein ollut tilaa. Kuljetusala on hänen mukaansa volyymibisnestä. Tietyn verran tavaraa pitää liikkua, jotta sen voi tehdä kannattavasti. Tänä päivänä autot ovat liikkeellä vähintään 15, joskus jopa 24 vuorokaudessa. – Näen alan tilanteen tällä hetkellä ihan kohtuullisena, mutta olemme tietysti täysin riippuvaisia kansantalouden tilanteesta. Auramaa-yhtiöiden sisäisessä puhelinluettelossa riittää a-kirjaimen kohdalla nimiä. Sen verran monta Auramaata sieltä löytyy. Pekka ja Kalle ovat veljeksiä, kuten myös teknisenä johtajana työskentelevä Jussi Auramaa . – Seuraavaakin sukupolvea tässä on jo mukana. Kyllä me perheyritys kaikilla mausteilla olemme, Pekka kuvailee. Hän aloitti työt Auramaan Rauman tavara-asemalla 15-vuotiaana, missä hän keräsi tekniseen opistoon vaaditun kahden vuoden työharjoittelun ennen kuin lähti opiskelemaan Jyväskylän tekuun. – Ei se mikään itsestäänselvyys silti ole, että kaikki sukulaiset tulevat tänne töihin. Mahdollisuus on tehdä muutakin, sanoo armeijan jälkeen Auramaan jakeluauton rattiin hypännyt Kalle. Yrityksen juuret yltävät vuoteen 1929, jolloin veljesten isän isä Yrjö Auramaa osti ensimmäisen kuorma-autonsa. Tänä päivänä Auramaalla on noin 130 omaa autoa ja alihankkijoilla noin 170 lisää. Auramaa-yhtiöihin kuuluvat Kuljetusliike Y. Auramaa Oy, tukku sen tytäryhtiöitä ja sisaryhtiö Pohjanmaan Kaukokiito Oy. Yrityksessä työskentelee noin 420 henkilöä, ja sillä on terminaalit kymmenellä paikkakunnalla. Käytössä on 300 autoa ja 450 perävaunua. Yksi neljästä Kaukokiidon osakasliikennöitsijästä. Muut ovat Kuljetusliike Ilmari Lehtonen Oy, Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy ja Kuljetusliike Taipale Oy. Kuljetusliike Y. Auramaan ja sen tytäryhtiöiden liikevaihto oli kaupparekisterin tuoreimmassa konsernitilinpäätöksessä (1.2.2018–31.1.2019) noin 69 M€ (edellisellä tilikaudella 66M€). Liikevoitto oli 4,6M€ (4,2M€) ja tilikauden tulos 3,9M€ (3,5M€).